Miten koiran vastustuskyky toimii?

Koiran vastustuskyky alkaa muodostua heti pentuna-aikana syntymän jälkeen ja kehittyy vahvemmaksi eläimen altistuessa yhä suuremmissa määrin bakteereille.

Tiesitkö, että eläimillä on tehokas sisäinen puolustusmekanismi aivan kuten ihmiselläkin? Tämä järjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja. Puhumme tietysti elimistön immuunijärjestelmästä. Koiran vastustuskyky toimii samoin kuin ihmisen vastaava puolustusjärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että koiran elimistön ollessa taudinaiheuttajien hyökkäyksen kohteena, vastustuskyky aktivoituu ja varmistaa, että patogeenit eivät pääse etenemään liian pitkälle elimistössä.

Miten koiran vastustuskyky syntyy?

Vastustuskyky alkaa kehittyä jo pentuaikana

Pieni pentu saa ensimmäiset vasta-aineensa niin sanotusta ternimaidosta, joka on heti synnytyksen jälkeen emolta erittyvää maitoa. Nämä vasta-aineet tulevat suojaamaan pentua sen ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun sen elimistön oma vastustuskyky on vasta kehittymässä.

Imukudos ja imusuonisto

Imukudos on yksi tärkeimmistä elimistön immuunipuolustuksen osista. Se torjuu mikrobien pääsyä elimistöön. Se muodostuu pääasiassa imusoluista ja niiden varhaismuodoista ja erilaistuneista muodoista.

Imuneste eli lymfa on imusuonistossa kiertävää nestettä, joka muodostuu veriplasmasta peräisin olevasta kudosnesteestä. Imuneste kiertää imusuonistossa vähintään yhden imusolmukkeen läpi. Imusolmukkeen imusolut sitovat ja tuhoavat imunesteessä kiertävät mikrobit ja muut vieraat hiukkaset.

Perna

Perna on imukudoksesta koostuva elin. Sen valkoisen ytimen keräsissä muodostuu imusoluja ja valkoisessa ytimessä vasta-aineita. Rakenteeltaan tämä elin on kuin suuri imusolmuke. Se toimii pääasiassa veren suodattimena ja osallistuu kehon immuunipuolustukseen.

Immuunisolut

On eri tyyppisiä immuunisoluja, jotka auttavat koiran kehon vastustuskyvyn toiminnassa. Nämä kaikki muodostuvat tietyssä kohdassa kehoa, mutta jokaisella niistä on oma erityinen tehtävänsä. Kun nämä solut toimivat tehokkaasti yhdessä, keho pystyy puolustautumaan monilta erilaisilta sairauksilta.

• Lymfosyytit. Nämä solut tuottavat vasta-aineita, jotka ovat pieniä proteiineja, ja ne pystyvät kiinnittymään virukseen eli tautia aiheuttavaan tekijään, joka pääsee koiran kehoon sisälle.
• Makrofagit. Nämä solut ottavat haltuunsa tai “nielaisevat” invasiivisen mikro-organismin, josta olisi haittaa. Kun ne ovat tehneet tämän, ne pystyvät lisäksi tuhoamaan sen. Makrofagit myös tuottavat aineita, jotka kutsuvat toisia vastustuskyvyn soluja toimimaan siten, että ne voivat auttaa tartunnan torjunnassa.
• Dendriittiset solut. Nämä solut ovat saman tyyppisiä kuin makrofagit, ja nekin toimivat siten, että ne “nielaisevat” mikro-organismeja, ja ne näyttävät pienen osan näistä pinnallaan, jotta muut vastustuskyvyn solut voisivat tunnistaa ja tuhota haitallisia tunkeutujia.
• Neutrofiilit. Nämä veren velkosolut ovat ensimmäisiä soluja, jotka tulevat paikalle tartunnan saaneeseen kohtaan, ja niitä on hyvin runsaasti.
• Basofiilit ja eosinofiilit. Nämä solut osallistuvat tulehtuneisuuden prosessiin, allergisiin reaktioihin sekä siihen reaktioon, jossa tapahtuu hyökkäys kehoon tunkeutuvia loisia vastaan. Näitä ei kuitenkaan ole kehossa kovin paljon.

Vastustuskyky reagoi elimistö joutuessa hyökkäyksen kohteeksi

Koiran vastustuskyky – kuten myös koskee kaikkia muitakin nisäkkäitä -, jatkaa kehittymistään sen myötä, kun se altistuu useammille taudinaiheuttajille. Kun tällainen tekijä yrittää päästä koiran elimistöön sisälle, se kohtaa useita esteitä, joiden tarkoituksena on torjua sen pääsy sisälle sekä lisääntyminen. Nämä ovat seuraavat tekijät:

• Primaariset esteet: Iho ja kehon erittämä lima.
• Sekundaariset esteet: Nämä ovat soluja, jotka muodostavat vastustuskyvyn järjestelmän. Ne estävät taudinaiheuttajia leviämästä kehossa, kun se on päässyt primaaristen esteiden ohitse.

Ensimmäisinä elinkuukausinaan koiranpennuilla on luontainen immuniteetti. Tämä on sellainen immuniteetin muoto, joka reagoi välittömästi taudinaiheuttajien hyökkäykseen, mutta se ei kuitenkaan pysty oppimaan tai muistamaan mitään niistä sairauksista, joiden kanssa se joutuu kosketuksiin.

Solut, joista tämä varhainen immuniteetin järjestelmä muodostuu, tunnistavat joukon taudinaiheuttajia ja reagoivat yleisellä tasolla kaikkiin kehoa kohtaaviin uhkiin. Kun pentu sitten kasvaa, se altistuu uusille taudinaiheuttajille, ja vähitellen sille kehittyy parempi vastustuskyky. Koiran vastustuskyky kehittää muistoja sairauksista ja bakteereista, joita kehoon pääsee, ja näin se on tehokkaampi, kun taudinaiheuttaja pyrkii seuraavalla kerralla pääsemään eläimen kehoon tunkeutumaan.

Miten rokotteet vaikuttavat koiran vastustuskyvyn toimintaan?

Rokotteet toimivat seuraavan periaatteen mukaisesti: ideana niissä on “opettaa” immuniteetin järjestelmää torjumaan tiettyjä sairauksia. Mutta miten tämä reaktio sitten saadaan aikaan? Rokote antaa immuunisoluille heikomman version tietystä taudinaiheuttajasta tai sitten riittävästi kyseistä aiheuttajaa, jotta keho pystyisi tunnistamaan sen kohdatessaan sen uudelleen.

Rokotteet ovat turvallinen vaihtehto immuniteetin antamiseksi koiralle sellaisia vakavia sairauksia vastaan kuten parvovirus, hepatiitti, koiran penikkatauti sekä leishmania. On aina hyvä idea aloittaa rokotteiden antaminen koiralle jo sen ollessa pentu, ja jos eläin saa kaikki tarjolla olevat tavalliset rokotteet (sekä uudet annokset, joilla rokotteen tehokkuutta voidaan parantaa), pystytään koiran vastustuskykyä parantamaan tehokkaasti.