Kultaisetnoutajat ovat alttiita syövälle

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Samuel Sanchez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Syöpä on yleistyvä vaiva ihmisillä, mutta myös yhä useampi koira sairastuu syöpään. Esimerkiksi berninpaimenkoirien yleisin kuolinsyy on imusolmukesyöpä ja rhodesiankoirilla esiintyy usein kasvaimia luustossa ja hengitysteissä. Myös kultaisetnoutajat ovat alttiita syövälle, ja erilaiset kasvainsairaudet ovatkin olleet rodun yleisin kuolinsyy jo monta vuotta. Yleisimpiä kultaistennoutajien kuoleman aiheuttavia syöpiä ovat verisyövät sekä kasvaimet maksassa, vatsassa, ihossa ja luustossa.

Kultaisetnoutajat ovat alttiita syövälle

Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvainsairauksille. Pahanlaatuisuudella tarkoitetaan kasvainsolukon hallitsematonta kasvua ja leviämistä ympäröiviin tai muihin kudoksiin. Syöpä johtuu solussa olevan geenin vaurioitumisesta. Kaikki solumuutokset eivät johda syöpään, sillä kehon puolustusjärjestelmä pystyy korjaamaan osan muutoksista. Aina korjausmekanismit eivät kuitenkaan toimi, ja tällöin soluista, jotka eivät kuole, muodostuu pahanlaatuinen kasvain.

Syytä siihen, miksi kultaisetnoutajat ovat alttiita syövälle, ei tunneta tarkkaan. On kuitenkin selvää, että kyseessä on geneettinen ongelma, sillä kasvainsairauksien esiintyvyys on muilla koirilla noin 20 % ja kultaisillanoutajilla jopa 60 %. Vaikka mitään erityistä syytä kultaistennoutajien syöville ei ole löydetty, useat tutkimukset ovat liittäneet rodulla esiintyvät syövät perinnöllisyyteen. Tietyt kromosomipoikkeavuudet ja geenimuutokset näyttävät liittyvän näiden koirien syöpäsairauksiin.

Kultaistennoutajien yleisimmät syöpätyypit

Arvioiden mukaan jopa seitsemän kymmenestä kultaisestanoutajasta on vaarassa sairastua syöpään elämänsä aikana. Kasvainsairauksia tavataan hieman enemmän uroskoirilla. Rodulla esiintyy muun muassa lymfoomaa, hemangiosarkoomaa, nisäkasvaimia, ruoansulatuselimistön kasvaimia, keuhkokasvaimia, luukasvaimia, mastsolukasvaimia ja histiosyyttista sarkoomaa.

Hemangiosarkooma

Arvioiden mukaan jopa 23 % kultaisistanoutajista kuolee hemangiosarkoomaan. Kyseessä on pahanlaatuinen verisuonikasvain, jota tavataan etenkin keski-ikäisillä ja vanhoilla keski- ja suurikokoisilla koirilla. Kasvain voi muodostua mihin tahansa kehon osaan, mutta yleisemmin se saa alkunsa pernassa tai sydämessä, satunnaisesti myös iholla. Koska kasvain muodostuu verisuoniin, se leviää helposti muihin kudoksiin ja elimiin, kuten keuhkoihin ja maksaan.

Hemangiosarkooma etenee yleensä nopeasti ja etäpesäkkeet leviävät aggressiivisesti laajalle koiran kehoon. Sairauden ensimmäisiä oireita ovat yleensä väsymys, uupumus ja vaaleat ikenet, mutta toisinaan ensimmäinen merkki sairastumisesta on äkillinen romahdus. Hemangiosarkoomaan ei ole varsinaista parantavaa hoitoa, joten ennuste on yleensä huono. Suurin osa sairastuneista koirista elää vain muutaman viikon tai kuukauden diagnoosin varmistumisen jälkeen. Mitä syvemmälle kudokseen tai laajemmalle elimistöön kasvain on levinnyt, sitä huonompi ennuste on. Paras ennuste on koirilla, joilla aloitetaan solunsalpaajahoito välittömästi leikkauksen jälkeen ja joilla etäpesäkkeitä ei ole vielä havaittavissa.

Lymfooma

Lymfooma eli imukudossyöpä on koirien kolmanneksi ja kultaistennoutajien toiseksi yleisin kasvainsairaus. Tilastojen mukaan se aiheuttaa noin 18 % kultaistennoutajien kuolemista. Lymfooma saa nimensä mukaisesti alkunsa elimistön lymfosyyteistä eli imusoluista. Se voi ilmetä paikallisena, jolloin koiralla on suurentuneet imusolmukkeet, tai levinneenä, jolloin syöpää todetaan myös muissa elimissä. Noin 85 % kultaisistanoutajista sairastaa ensin mainittua paikallista lymfoomaa.

Yksittäistä lymfoomaa aiheuttavaa tekijää ei tunneta, mutta se tiedetään, että tietyt geneettiset ja ympäristöperäiset tekijät lisäävät sairastumisriskiä. Sairastuneilta koirilta on löydetty kromosomimutaatioita geeneissä, joiden tiedetään olevan taustalla myös ihmisten eri syöpätyypeissä. Myös puutteellinen immuunipuolustus lisää sairastumisriskiä. Lymfooma on pääasiassa keski-ikäisten ja vanhojen koirien sairaus.

Lymfoomaa hoidetaan hyvin harvoin leikkauksella, mutta se on yksi parhaiten solunsalpaajiin vastaavista koirien kasvainsairauksista. Hoidon tehokkuuteen vaikuttavat erityisesti taudin fenotyyppi ja levinneisyys. Hoito ei yleensä paranna koiraa täysin, mutta remission saavuttavat koirat elävät tyypillisesti 6-12 kuukautta hoidon jälkeen, kun ilman hoitoa elinaikaa on tavallisesti jäljellä viikkoja tai enintään 2-3 kuukautta. 20-25 % hoitoa saaneista koirista on elossa vielä kaksi vuotta hoitojen aloittamisen jälkeen.

Histiosyyttinen sarkooma

Histiosyyttista sarkoomaa esiintyy etenkin berninpaimenkoirilla, mutta myös kultaisetnoutajat ovat sille monia muita rotuja alttiimpia. Histiosyyttisessa sarkoomassa histiosyytit eli niin sanotut kudosten syöjäsolut lisääntyvät epänormaalisti ja tunkeutuvat eri kudoksiin. Syöpää esiintyy usein pernassa, maksassa, keuhkoissa, imusolmukkeissa, iholla ja kiveksissä. Histiosytäärisiä kasvaimia on hyvän- ja pahanlaatuisia, ja hoitovaste riippuu sairauden tyypistä.

Mastsolukasvaimet

Mastsolukasvaimet ovat koirien yleisimpiä ihokasvaimia ja toiseksi yleisimpiä pahanlaatuisia kasvaimia. Mastsolukasvain saa alkunsa elimistön mastsoluista eli syöttösoluista, jotka osallistuvat elimistön immuunipuolustukseen ja toimivat välittäjinä allergia- ja tulehdusreaktioissa. Suurin osa mastsolukasvaimista kasvaa iholle, mutta niitä voi esiintyä myös muualla elimistössä.

Mastsolukasvainten taustalla on monia tekijöitä, mutta myös perintötekijöiden uskotaan altistavan niille, sillä niitä esiintyy tietyillä roduilla keskimääräistä enemmän. Taustalla olevia geneettisiä tekijöitä ei kuitenkaan täysin tunneta. Mastsolukasvaimet jaetaan hyvin erilaistuneisiin, kohtalaisesti erilaistuneisiin ja huonosti erilaistuneisiin kasvaimiin, joista ensimmäisenä mainittujen ennuste on paras. Ne pystytään yleensä hoitamaan kirurgisesti. Huonosti erilaistuneiden ja levinneiden mastsolukasvainten hoidossa voidaan käyttää solunsalpaajia joko ainoana hoitona tai leikkaushoitoon yhdistettynä.

Osteosarkooma

Noin 4 % koirien kasvaimista on primaareja luukasvaimia, joista yleisimpiä ovat osteosarkoomat. Niitä esiintyy eniten suurikokoisilla koirilla ja myös kultaisillanoutajilla. Yleensä potilaat ovat vähintään 7-vuotiaita, mutta sairautta esiintyy myös nuoremmilla yksilöillä. Osteosarkoomat saavat usein alkunsa kasvuruston alueelta tai vanhan murtuman tai metalli-implantin kohdalta ja sijaitsevat tyypillisesti kyynärvarren alapäässä, olkaluun yläpäässä, reisiluun alapäässä tai sääriluun yläpäässä. Osteosarkooma on aggressiivinen kasvain, josta leviää etäpesäkkeitä esimerkiksi keuhkoihin usein jo taudin alkuvaiheessa.

Osteosarkooma aiheuttaa koiralle ontumista sekä paikallista turvotusta ja kipua, joissain tapauksissa jopa luun murtuman. Kasvain sijaitsee usein raajassa, jolloin tehokkain hoitokeino on lähes aina amputointi. Kirurgisen hoidon lisäksi käytetään myös solunsalpaajia. Hoidosta huolimatta sairastuneiden koirien ennuste on erittäin huono.

Voidaanko kultaisennoutajan syöpää ehkäistä?

Edistyneen eläinlääketieteen ja terveellisten elintapojen ansiosta koirat elävät nykyään pidempään kuin koskaan ennen. Tästäkään huolimatta kaikkia sairauksia, kuten syöpää, ei voida aina välttää. Omistaja voi kuitenkin omilla toimillaan pienentää lemmikkinsä syöpään sairastumisen riskiä.

• Terveelliset elintavat. Riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat aina tärkeitä tekijöitä hyvän elämänlaadun takaamiseksi.
• Koiran leikkauttaminen. Narttukoiran sterilointi pienentää maitorauhaskasvainten ja sukupuolielinten kasvainten riskiä. Koska kastraatiossa poistetaan uroskoiran kivekset, koira ei voi sairastua kivessyöpään. Liian aikaisin leikattu, vielä kasvava koira saattaa kuitenkin sairastua helpommin tiettyihin syöpätyyppeihin. Tämän vuoksi ikäsuositukset on pidettävä mielessä oman lemmikin leikkauttamista harkittaessa.
• Turvallinen ympäristö. Puhdistusaineet, hyönteismyrkyt, lannoitteet ja muut kodin kemikaalit ovat koirille muutenkin vaarallisia, mutta ne myös sisältävät usein syöpää aiheuttavia ainesosia. Kaikki tämän tyyppiset tuotteet on säilytettävä aina poissa lemmikin ulottuvilta. Koiran lähellä ei myöskään tule tupakoida, eikä sen turkkiin kannata koskea tupakoimisen jälkeen.
• Sopiva lääkitys. Myös liiallinen lääkkeiden käyttö voi nostaa syöpään sairastumisen riskiä, joten koiraa ei tule lääkitä turhaan. Koiralle kuuluu antaa vain sen tarvitsemat ja eläinlääkärin suosittelemat rokotteet ja lääkkeet.
• Stressin välttäminen. Pitkään jatkuva stressi on haitaksi niin ihmisille kuin eläimillekin, joten turhia stressin aiheuttajia kannattaa pyrkiä välttämään.
• Terveystarkastukset. Koira kannattaa viedä vähintään kerran vuodessa terveystarkastukseen, vanha koira jopa useammin. Tämän lisäksi lemmikin käyttäytymistä ja vointia on tärkeää tarkkailla jatkuvasti, jotta mahdolliset sairauden merkit huomataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mitä tulee koirien syöpien ehkäisyyn, iso vastuu on tutkijoilla ja kasvattajilla, jotka löytävät vakavia sairauksia aiheuttavat geenit ja pyrkivät keksimään hoitoja näihin sairauksiin.