Koiran syöpä: Kuinka toimia oman lemmikin sairastuessa?
Tilastojen mukaan noin puolet yli 10 vuoden ikäisistä koirista on riskissä sairastua syöpään. Kuten minkä tahansa olennon, myös koiran syöpä on tunnetusti vaarallinen sairaus. Omistajien onkin syytä tietää, mitkä asiat lisäävät koiran riskiä sairastua syöpään, ja oppia tunnistamaan yleisimmät syövän ensioireet.
Syöpään sairastumisen riskitekijät
Normaalisti syöpä on lähtöisin yhdestä solusta, joka jatkaa jakautumistaan loputtomiin. Tavallisimmat syöpäriskiä kasvattavat tekijät ovat seuraavat:
- Ikä. Pennut ja nuoret aikuiset koirat sairastuvat harvoin syöpään. Normaalisti syöpää esiintyy keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla koirilla.
- Rotu. Kaikki koirarodut eivät ole yhtä suuressa riskissä sairastua syöpään. Syövälle alttiita rotuja ovat esimerkiksi bokseri, saksanpaimenkoira, skotlanninterrieri ja kultainennoutaja.
- Sukupuoli. Narttukoirilla esiintyy uroksia enemmän syöpää. Tilastoihin vaikuttaa muun muassa nartuilla yleisen nisäsyövän esiintyvyys.
- Koko. Koiran koko saattaa vaikuttaa sen riskiin sairastua syöpään. Yli 20-kiloiset rodut ovat pieniä koiria alttiimpia syöpään sairastumiselle.
- Geenit. Myös geeneillä on merkitystä. Joillain koirilla on suurempi riski sairastua syöpään niiden geenirakenteen vuoksi.
Ajoissa asiaan puuttuminen
Parhaat tavat havaita ja diagnosoida syöpä ajoissa ovat säännölliset eläinlääkärin suorittamat terveystarkastukset ja omistajan kotona tekemät tarkastukset. Jos koiran kehossa huomataan kyhmy tai patti, on tärkeää varata välittömästi aika eläinlääkäriin. Ammattilainen tutkii koiran ja tarkastaa, onko kyseessä syöpä vai jokin muu vaiva.
Nopea tarkastus kasvainten varalta on helppo ja nopea suorittaa koiralle vaikka joka päivä. Tarkastamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteistä leikki- tai pesuhetkeä tai se voidaan suorittaa eläintä silittäessä. Kasvaimia etsitään painamalla hellästi sormilla koiran kehoa ja erityisesti vatsan, nivusten ja niskan aluetta.
Merkkejä siitä, että koira on sairas
- Kyhmyt, jotka eivät katoa, tai kasvamista jatkavat patit.
- Hitaasti paranevat haavat tai haavaumat.
- Pitkäaikainen ruokahalun menettäminen, painon putoaminen tai vaikeudet syömisessä tai nielemisessä.
- Haavat, verenvuoto, ontuminen tai jäykkyys jaloissa.
- Ongelmat hengittämisessä, virtsaamisessa tai ulostamisessa.
Koiran syöpä ja sen hoitaminen
Syövän hoidon määrittää pitkälti se, kuinka aikaisin tauti havaitaan.
Mahdollisimman aikainen reagointi mahdollistaa hyvän hoidon ja eläimen elämänlaadun ylläpitämisen.
On täysin luonnollista, että omistajat pelkäävät, ettei lemmikki tule paranemaan ja miettivät, paljonko koiralla on elinaikaa ja tuleeko tämä kärsimään kivuista.
On hyvä muistaa, että nykyään syöpää vastaan on olemassa monia tehokkaita lääkkeitä, jotka eliminoivat taudin tai hidastavat sen kulkua sekä auttavat kivun hallinnassa. Kasvaimia hoidetaan muun muassa kirurgisesti ja solunsalpaajahoidoilla. Syövän kanssa kamppailevalle lemmikille voidaan määrätä esimerkiksi morfiinia helpottamaan kipuja ja parantamaan elämänlaatua.
Myös sädehoito on yksi hoitovaihtoehto. Sen tehokkuus syövän hoitamisessa koirilla on verrattavissa syövän hoitamiseen ihmisillä. Sädehoito-ohjelma voi kestää aina muutamasta päivästä jopa 1,5 vuoteen, riippuen siitä, kuinka aggressiivinen ja pitkälle edennyt syöpä on kyseessä.
Viimeinen vaihtoehto on eutanasia
Huolimatta siitä, kuinka monia hoitovaihtoehtoja on olemassa, kaikkia syöpiä ei voida parantaa, ja edessä saattaa olla lemmikin omistajan raskain päätös. Jos koiran terveydentila huononee hoidoista huolimatta ja tämän elämänlaatu on huono, kärsimyksen päättäminen on parasta, mitä omistaja voi tehdä rakkaan lemmikkinsä hyväksi.
Eläinlääkäri voi suositella eutanasiaa, mutta lopullisen päätöksen tekee aina omistaja. Yleensä tämä päätös joudutaan tekemään, kun lemmikin tila on huonontunut huomattavasti, ja eläimen elossa pitäminen olisi koiralle suorastaan kärsimystä.
Jos koira lakkaa syömästä tai se ei pysty enää kävelemään, virtsaamaan tai ulostamaan, on omistajan aika tehdä raskas päätös. Tällaisessa tilanteessa rakkaan ystävän etu on aina omistajan surua tärkeämpi, ja tärkeintä on pitää huolta, ettei eläin kärsi hetkeäkään kauemmin kuin on pakko.