Ranskanbulldoggi on pieni ja aktiivinen seurakoira

Ranskanbulldoggi on pieni ja aktiivinen seurakoira, jonka juuret ovat rodun nimestä huolimatta Englannissa. Tämän koiran luonne ja muut piirteet tekevät siitä täydellisen lemmikin esimerkiksi perheille ja pienessä asunnossa asuville.

Ranskanbulldoggi on pieni ja aktiivinen seurakoira

Alkuperä

Tämä rotu on kiinnostava muun muassa siksi, että vaikka sen nimi viittaa Ranskaan, sen juuret ovat Englannissa. Ranskanbulldoggi on sukua englanninbulldoggille, ja kuten muutkin bulldoggit, se polveutuu tiibetindogista ja tiibetinmastiffissa.

1800-luvulla eläimiin kohdistuvaa julmuutta ja kaltoinkohtelua ei nähty samoin kuin tänä päivänä, ja moni koirarotu jalostettiin taistelemaan. Ihmiset, jotka pitivät englanninbulldoggista, mutta eivät olleet kiinnostuneet koiratappeluista, alkoivat jalostaa pienempiä bulldoggeja. Nämä koirat eivät olleet yhtä suosittuja kuin isommat serkkunsa, ja ne nähtiin alempiarvoisina koirina.

Teollisen vallankumouksen aikana monet britit muuttivat manner-Eurooppaan vieden mukanaan pienet bulldogginsa, ja näin rotu levisi myös Ranskaan, missä se kasvatti nopeasti suosiotaan.

Fyysiset piirteet

Ranskanbulldoggi on erinomainen lemmikki myös pienemmissä asunnoissa eläville, sillä se on pieni, rauhallinen, kohtalaisen hiljainen, helposti koulutettava ja suhteellisen vähän liikuntaa tarvitseva koira. Ranskanbulldoggin silmiinpistävimmät piirteet ovat sen suhteellisen suuri pää, suuren lepakkomaiset korvat ja lyhyt kuono.

Standardien mukaan uros on säkäkorkeudeltaan 27-35 cm ja narttu 24-32 cm. Urokset painavat yleensä noin 12 kg ja nartut noin 11 kg, mutta isompiakin yksilöitä on. Koiran karva on lyhyt, sileä ja kehonmyötäinen. Värityksistä hyväksytään keltainen ja juovikas valkoisin merkein tai ilman.

Luonne

Brittiläiset standardit määrittelevät tämän rodun eläväiseksi, helläksi ja älykkääksi, kun taas amerikkalaisten standardien mukaan ranskanbulldoggi on hyväkäytöksinen, sopeutuva, luonnollisesti hellä sekä tunne-elämältään tasapainoinen.

Hoito

Yksi loistava etu tällä rodulla on se, että sen turkki on hyvin helppohoitoinen – harjaaminen kerran viikossa riittää pitämään sen puhtaana ja kiiltävänä. Kynnet kannattaa leikata kerran kuukaudessa, ja jos et ole varma osaatko tehdä tämän oikein, pyydä apua eläinlääkäriltä tai vie koira trimmattavaksi ammattilaiselle.

Terveys

Suurin terveysongelma ranskanbulldoggeilla liittyy niiden lyhyeen kuonoon ja hengitykseen. Ne kuorsaavat paljon ja väsyvät helposti. Siksi niiden tulee saada pitkiä kävelyjä, jotta niiden sydämen ja verisuonten kapasiteetti paranisi, ja on huomioitava, että liikunnan tulisi tapahtua ilman juoksemista.

Ennenaikainen selkärangan välilevyjen rappeutuminen on myöskin tavallinen tämän rodun terveysongelma. Oireina ovat jäykkä niska, nilkuttaminen sekä sulkijalihaksen hallinnan menetys. Kuten useimmat koirien terveysongelmat, tämäkin voidaan korjata tai ainakin saada lievittymään varhaisella diagnoosilla. Tästä johtuen on hyvä viedä ranskanbulldoggi eläinlääkäriin säännöllisen usein.

Synnyttäminen on myöskin tälle rodulle ongelmallista, sillä sen ominaisuuksiin kuuluu suhteellisen suuri pää.