Ovatko kissat älykkäämpiä kuin koirat?
Lemmikin omistajien keskuudessa on keskusteltu pitkään siitä, ovatko kissat älykkäämpiä kuin koirat. Kissojen sanotaan usein vievän voiton tässä kamppailussa, mutta pitääkö tämä paikkansa? Tutkimuksissa asiaan on saatu lisäselvyyttä, ja tänään kerromme tämän pitkään jatkuneen väittelyn tuoreimmista käänteistä.
Neuronien määrällä on merkitystä
Frontiers in Neuroanatomy -julkaisussa julkaistu tutkimus esittää, että koirien aivokuoressa on kaksi kertaa enemmän neuroneja kuin kissojen aivokuoressa. Löydöksen tehnyt tutkijaryhmä koostuu kuuden yhdysvaltalaisen, tanskalaisen, brasilialaisen ja etelä-afrikkalaisen yliopiston tutkijoista.
Neurologi Suzana Herculano-Houzel vastasi eläinten aivojen neuronien laskennan menetelmästä. Hän kertoo, että ensimmäinen askel määrän selvittämiseksi oli muuntaa aivot “keitoksi”, mikä helpottaa ydinten eristämistä neuronisoluista ja niiden lukumäärän selvittämistä.
Neuronien määrä on älykkyyden mitta
Neuroni on perusyksikkö aivojen tiedonkäsittelyssä. Elävän olennon kognitiivinen kyky on suoraan yhteydessä neuronien määrään. Herculano-Houzelin mukaan neuronien määrä on avainasemassa eläinten älykkyyttä mitattaessa. Hän totesi seuraavaa: “Uskon, että tarkka neuronien määrä, joka eläimellä on – etenkin aivokuoressa – määrittää henkisen rikkauden sekä kyvyn ennustaa aiempiin kokemuksiin perustuen, mitä tulee tapahtumaan.”
Tutkijat tekivät löydöksensä niin kutsuttua keittomenetelmää käyttäen. Muutaman millin paksuinen aivokuori peittää koiran aivojen molemmat puoliskot. Tämä harmaaksi aineeksi kutsuttu orgaaninen kudos on välttämätöntä päätöksenteon kannalta. Tämän aivojen alueen käyttö on erityisen tärkeää siksi, että se käsittelee ulkoa tulevia ärsykkeitä, joita eläin saa näkö- ja tuntoaistinsa kautta.
Ovatko kissat älykkäämpiä kuin koirat?
Herculano-Houzel ja hänen tutkijatiiminsä tutkivat kissan, kultaisennoutajan ja pienen sekarotuisen koiran aivoja.
He käyttivät kaksia koiran aivoja siksi, että eri kokoisten rotujen välillä on yleensä suuria eroja. Heille selvisi, että molempien koirien aivokuori sisälsi 500 miljoonaa neuronia, mutta kissan aivot vain 250 miljonaa neuronia.
Tämän jälkeen tutkijat analysoivat kahdeksan eri lihansyöjän aivoja löytääkseen vastaavia neuronimääriä. He valitsivat näytteet fretiltä, mungolta, pesukarhulta, kissalta, koiralta, hyeenalta, leijonalta ja karhulta.
Näytteitä verratessaan tutkijat huomasivat koiran älykkyyden vastaavan pesukarhun ja leijonan tasoa, kun taas kissan älykkyys vastaa karhun tasoa. Vertailukohtana kerrottakoon, että ihmisellä on aivoissaan noin 1oo miljardia neuronia. Ihmisen jälkeen eniten neuroneita aivoissaan on elefantilla, jolla neuronien määrä on arviolta 5,6 miljardia.
Vahvistuksen vaativa hypoteesi
Tutkijoiden ryhmä halusi vahvistaa hypoteesin, jonka mukaan lihansyöjien aivoissa on enemmän aivokuoren neuroneja kuin kasvissyöjien aivoissa. Tätä olettamusta ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan.
Aivojen neuronien määrän ja eläimen koon välillä ei ole havaittu korrelaatiota. Tutkijat arvioivat, että rasitus, jolle kasvissyöjälajit altistuvat, on saanut eläimet kehittämään aivokapasiteettiaan. Totuus on, että suurilla lihansyöjillä on yleensä vähemmän neuroneja. Esimerkiksi karhun aivot ovat kooltaan kymmenkertaiset kissan aivoihin verrattuna, mutta niissä on yhtä paljon neuroneja.
Tutkijoita ihmetytti pesukarhun tapaus; vaikka pesukarhulla on saman kokoiset aivot kuin kissalla, sen aivojen neuronien määrä on sama kuin koiralla. Pesukarhun aivokuoren neuronien määrä on keskimäärin korkeampi kuin muilla eläimillä samassa lajiryhmässä.
Olipa totuus aiheesta mikä tahansa, sekä koirat että kissat ovat erinomaisia lemmikkejä ja seuralaisia ihmiselle. Ikävä kyllä kissojen ystävät eivät enää voi vedota älykkyyteen perustellessaan kissan paremmuutta koiran suhteen. Mitä mieltä itse olet, onko kissa älykkäämpi kuin koira?
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.