Eläinkunnan parhaat uimarit
Kalat eivät ole ainoita erinomaisia uimareita, vaan myös monet maaeläimet pärjäävät erinomaisesti vedessä. Osa eläimistä ui saalistaakseen, osa puhtaasti nauttii vedessä oleilusta. Tänään esittelemme eläinkunnan parhaat uimarit.
Eläinkunnan parhaat uimarit
1. Delfiini
Sulavalinjainen ruumiinrakenne tekee delfiinistä erinomaisen uimarin. Kehon virtaviivainen muoto, tehokkaat evät, sileä iho ja lyhyt niska auttavat delfiiniä liikkumaan vedessä nopeasti. Delfiinin keuhkoihin mahtuu runsaasti happea, mikä tarkoittaa, ettei eläimen tarvitse nousta usein pintaan hengittämään. Tämän lisäksi paksu rasvakerros auttaa lämmönsäätelyssä ja mahdollistaa kylmissäkin vesissä elämisen.
Delfiinit ovat yksiä nopeimmista uimareista, ja monet ammattiuimarit pyrkivät itse asiassa imitoimaan delfiinien liikkeitä uidakseen nopeammin. Eläin ui liikuttamalla pyrstöä ylös ja alas, ja sen pyrstön voima on noin viisinkertainen parhaiden ihmisuimareiden jalkoihin verrattuna.
2. Hylje, mursu ja merileijona
Toisin kuin delfiinit, nämä eläimet pärjäävät myös maalla – joskin niiden liikkuminen on kuivalla maalla jokseenkin kömpelöä. Niillä on etu- ja takaevät sekä kylmältä eristävä rasvakerros.
Merileijona pystyy uimaan jopa 40 kilometriä tunnissa, mikä tekee siitä yhden eläinkunnan parhaista uimareista.
3. Jääkarhu
Myös jääkarhu on kohtalaisen hyvä uimari, vaikka sen massiivinen koko voisi saada kuvittelemaan muuta. Jääkarhu on muita karhuja pidempi ja hoikempi, mikä helpottaa vedessä liikkumista.
Jääkarhut saalistavat pääasiassa hylkeitä. Useimmat arktisen alueen maaeläimistä ovat jääkarhua nopeampia ja merieläimet ketterämpiä, minkä vuoksi se saalistaakin tehokkaimmin jään ja veden rajapinnassa.
4. Pingviini
Pingviinit ovat todennäköisesti tunnetuimpia linnuista, jotka eivät pysty lentämään, mutta niiden uintitaidot hyvittävät lentokyvyttömyyden. Pingviinit ovat ruumiinrakenteeltaan sopeutuneet erittäin hyvin merielämään. Kun niiden lentokyky katosi miljoonia vuosia sitten, niiden ruumiista, siivistä, jaloista ja sulista kehittyi sellaiset, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa.
Pingviini pystyy paitsi uimaan, myös melomaan, hyppimään ja polskimaan vedessä. Osa pingviinilajeista viettää jopa 75 % elämästään meressä.
5. Virtahepo
Virtahevot viettävät ison osan elämästään vedessä. Virtahepo on noin 16 tuntia vuorokaudesta veden alla, jolloin ainoastaan sen silmät ja sieraimet pysyvät vedenpinnan yläpuolella. Tämä eläin pystyy pidättämään hengitystään jopa viiden minuutin ajan.
6. Elefantti
Ihmiset eivät välttämättä odota elefantin nauttivan uimisesta suuren kokonsa vuoksi, mutta tosiasiassa norsut rakastavat vettä ja ovat erinomaisia uimareita. Niiden vahvin puoli on kestävyys; elefantti voi nimittäin uida kerralla jopa 50 kilometriä käyttäen kärsäänsä snorkkelina.
7. Jaguaari
Kissaeläimillä on maine vettä inhoavina eläiminä, mutta väite ei pidä paikkaansa jaguaarin kohdalla. Jaguaari on suuri Amerikan mantereella elävä kissaeläin ja suurin läntisellä pallonpuoliskolla elävistä kissaeläimistä.
Jaguaari elää mieluiten tiheässä viidakossa, ja vesi on sille tärkeä elementti. Kissaeläimille epätyypilliseen tapaan jaguaari nauttii uimisesta ja osaa myös sukeltaa.
Jaguaari on opportunisti, joka syö hyvin monipuolisesti eläinravintoa aina naudoista matelijoihin ja kaloihin. Jaguaari on taitava kalastaja, ja ruoan hankinta onkin yksi syistä, joiden vuoksi tämä eläin viihtyy vedessä.
8. Majava
Vesi on tärkeä elementti majaville, jotka kokoavat patoja kaatamistaan puista ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamissaan altaissa. Majava on kohtalaisen kömpelö maalla, mutta erittäin ketterä vedessä. Uimista auttavat iso takajalat ja melan tavoin toimiva litteä häntä.
Majava pystyy uimaan noin 8 kilometriä tunnissa ja viettämään 15 minuuttia veden alla. Näillä eläimillä on läpikuultavat silmäluomet, joiden ansiosta ne näkevät erinomaisesti myös vedenpinnan alapuolella.
Nämä kymmenen eläintä ovat vain pieni osa vedessä viihtyvistä eläimistä. Haluamme vielä lopuksi muistuttaa, että monet vedessä elävistä eläimistä ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon niiden elinalueiden tuhoamisesta johtuen. On tärkeää, että teemme parhaamme suojellaksemme näitä ekosysteemille tärkeitä olentoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aquae Fundación. Mamíferos adaptados a la vida marina
- National Geographic. ¿Por qué los delfines son tan veloces?
- Glenn Hodges. National Geographic. Escape Velocity
- National Geographic. Hipopótamos.
- Nicholas Pilfold et al. Migratory response of polar bears to sea ice loss: to swim or not to swim. Ecography. 2016
- National Geographic. Castor.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.