Wobblerin oireyhtymä koirilla: Syyt, oireet ja hoito

Kirjoittanut ja tarkastanut asianajaja Francisco María García

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Wobblerin oireyhtymä, eli selkäydinkanavan ahtautuminen kaulan alueella, on lähinnä suurikokoisilla koiraroduilla esiintyvä selkärangan kehityshäiriö. Varhainen diagnoosi on tärkeä erilaisten vaivojen, kuten neurologisten ongelmien, ehkäisemiseksi. Tämän päiväisessä artikkelissamme kerromme tarkemmin wobblerin oireyhtymän syistä, oireista ja hoitotavoista.

Mikä on wobblerin oireyhtymä?

Wobblerin oireyhtymä on kaularangan kehityshäiriöstä johtuva tila, jossa selkäydinkanava ja kaulan hermot ahtautuvat kaularangan takaosassa.

Ongelma tulee ilmi koiran alkaessa kärsiä jatkuvasta niskakivusta tai takajalkojen lievistä liikehäiriöistä. Alkuvaiheen oireet ovat yleensä niin lieviä ja epämääräisiä, että niitä on vaikea havaita. Tämän vuoksi diagnoosi tehdään usein vasta siinä vaiheessa, kun koira kärsii jo vakavammista oireista, kuten etujalkoihin levinneistä häiriöistä ja sitä kautta horjuvasta kävelystä ja tasapaino-ongelmista.

Wobblerin oireyhtymän yleisimmät oireet ovat seuraavat:

• Epävarma ja horjuva kävely, johon liittyy lyhyiden askeleiden ottaminen
• Kipu tai jäykkyys niskassa
• Olkapäiden ja etujalkojen lihasmassan väheneminen
• Väsymys ja heikkous
• Osittainen tai täysi halvaantuminen
• Turvotus etu- ja takajaloissa
• Vaikeudet nousemisessa ja liikkumisessa

Wobblerin oireyhtymän aiheuttajat

Kaularangan kehityshäiriöitä on monenlaisia, ja wobblerin oireyhtymän synty on osin tuntematon. Taudin perinnöllisyyttä ei toistaiseksi ole tarkkaan selvitetty. Se tiedetään, että kaulanikamien toisiinsa niveltyminen on usein olevan huonoa, jolloin nikaman etureuna pääsee nousemaan, mikä aiheuttaa selkäydinkanavan ahtautumisen.

Nikamia yhdistävät nivelsiderakenteet saattavat myös olla paksuuntuneet ja selkäydinkanavan yläpuolisten nikamien välisiin niveliin voi kehittyä nivelrikkomuutoksia. Tällaiset muutokset ovat melko tavallisia tanskandoggilla. Dobermannilla sen sijaan kaularangan viimeisen nikaman runko on usein epämuodostunut, ja tässä nikamavälissä esiintyy usein välilevytyrää.

Wobblerin oireyhtymää esiintyy yleensä suurikokoisilla nopeasti kasvavilla roduilla ja eniten dobermannilla ja tanskandogilla. Noin 70 % diagnooseista tehdään isoilla koirilla. Tanskandogilla oireet alkavat yleensä alle 18 kuukauden iässä ja dobermannilla vasta 5-9 vuoden iässä. Muita vaivalle alttiita rotuja ovat irlanninsusikoira, basset hound ja rottweiler.

Myös koiran liiallinen ruokinta on yhdistetty wobblerin oireyhtymän kehittymiseen.

Wobblerin oireyhtymän diagnosointi

Wobblerin oireyhtymä diagnosoidaan oireiden, hermojärjestelmän tutkimuksen, röntgenkuvauksen sekä magneetti- tai tomografiakuvauksen perusteella. Eläinlääkäri suorittaa yleensä veri- ja virtsakokeita sulkeakseen pois yleisempien sairauksien mahdollisuuden. Lääkäriä kiinnostaa myös koiran terveyshistoria ja geneettinen profiili.

Wobblerin oireyhtymän hoito

Lieviä oireita voidaan yrittää hoitaa särkylääkkeillä ja levolla, mutta vaikeammat tapaukset vaativat leikkaushoitoa, jolla pyritään vähentämään selkärankaan kohdistuvaa painetta ja tukemaan nikamia. Ennuste vaihtelee kohtalaisen hyvästä huonoon hermovaurioiden laajuudesta, tukirangan muutoksista ja koiran terveydentilasta riippuen.

Jos koira on hyvin vanha tai heikkokuntoinen, eläinlääkäri saattaa suositella leikkaushoidon väliin jättämistä kuoleman tai peruuttamattoman neurologisen vahingon riskin ollessa suuri. Näissä tapauksissa eläintä saatetaan hoitaa särkylääkkeiden lisäksi kävelyterapialla, jonka tarkoituksena on helpottaa kipua ja parantaa koiran elämänlaatua.

Leikkauksesta toipuminen

Koira tarvitsee yleensä 2-3 kuukautta täydelliseen leikkauksesta toipumiseen. Tänä aikana eläimen juoksemista ja hyppimistä tulee rajoittaa, sillä tämä voi estää luiden kiinnittymisen. Koiralla täytyy olla mukava ja pehmeä makuupaikka. Parhaassa tapauksessa lemmikkiä vahditaan jatkuvasti, jotta se ei pääse satuttamaan itseään.

Fysioterapia on erinomainen keino paranemisen nopeuttamiseen ja koiran kehon vahvistamiseen. Tällä voidaan myös estää vähäisen liikkumisen ja liikunnan aiheuttamaa lihasten surkastumista.

Onko wobblerin oireyhtymää mahdollista ehkäistä?

Wobblerin oireyhtymän syy on osin tuntematon, eikä sen kehittymistä ei voida ehkäistä. Se, mitä omistaja voi tehdä, on vahvistaa koiran immuunijärjestelmää auttaakseen tätä pysymään terveenä. Koska liiallinen ruokinta voi olla osasyy oireyhtymän kehittymiseen, tulee koiran saamaan ravintoon kiinnittää huomiota. Tämän lisäksi jokainen lemmikki tulisi viedä eläinlääkärin terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa.