Parvovirus voi aiheuttaa kissoille kissaruttoa ja koirille parvovirusripulia

Koiran parvovirus on koirien parvovirusripulin aiheuttaja. Kissojen panleukopeniavirus sen sijaan aiheuttaa kissaruttoa ja on hyvin samankaltainen kuin koirien parvovirus. Myös jotkut koirien parvoviruksen variantit voivat aiheuttaa kissoille kissaruttoa. Tänään kerromme, minkälaisia tauteja parvovirusripuli ja kissarutto ovat.

Parvovirus aiheuttaa koirille parvovirusripulia

Parvovirusripuli on koiran parvoviruksen aiheuttama tarttuva tauti. Koiran parvovirus todettiin ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa, jolloin virus lähti leviämään nopeasti koirapopulaatioihin ympäri maailmaa. Sen uskotaan kehittyneen kissan parvoviruksesta, joka on kissaruton aiheuttaja. Parvovirusripuli on yksi yleisimmistä viime vuosikymmeninä koirien keskuudessa levinneistä taudeista. Parvovirusta esiintyy myös Suomessa, mutta tartunnat ovat yleisimpiä kodittomien ja muuten epähygieenisissä olosuhteissa elävien koirien keskuudessa.

Parvovirus ei tartu ihmisiin, mutta se tarttuu erittäin helposti koirien välillä kosketustartuntana ja ulosteiden välityksellä. Se elää eläimen ulosteessa ja virtsassa pitkiä aikoja, ja omaa tai lajitovereidensa ulostetta syövät koirat ovat suurimmassa vaarassa sairastua. Kyseessä on nopeasti leviävä tauti, joka vaikuttaa pääasiallisesti eläimen suolistoon. Virus tarttuu elimistön nopeasti jakautuviin soluihin, kuten suoliston pintasolukkoon, ja leviää sieltä ruoansulatuskanavaan ja hyökkää immuunijärjestelmän toiminnalle elintärkeitä valkosoluja vastaan. Tämän jälkeen virus voi ottaa kaksi erilaista muotoa:

• Virus tuhoaa suolen epiteelisoluja, mikä aiheuttaa tulehdusreaktion, jonka oireet ovat tyypillisiä suolistotulehduksen oireita, kuten ripulia ja oksentelua ja joissain tapauksissa verenvuotoa. Vakavissa tapauksissa solut päätyvät kuolioon, mikä vaikuttaa vähitellen koko koiran elimistöön.
• Virus voi myös joissain tapauksissa aiheuttaa nuorille pennuille sydänlihastulehduksen. Tällainen sydämen toiminnan häiriintyminen voi johtaa hapenpuutteeseen ja aiheuttaa näin aivovaurioita.

Parvovirus voi tarttua minkä ikäiselle, rotuiselle tai kokoiselle koiralle tahansa, mutta suurinta vaaraa tauti aiheuttaa pennuille, iäkkäille koirille ja yksilöille, joiden yleiskunto ja vastustuskyky ovat muusta syystä heikentyneet. Tutkimusten mukaan myös tietyt rodut, kuten labradorinnoutajat, dobermannit ja rottweilerit, ovat muita rotuja alttiimpia parvovirustartunnalle.

Parvovirusripulin oireet

Parvovirusripulin tunnistamista vaikeuttaa se, että moni sen oireista voidaan yhdistää myös muihin sairauksiin, kuten tavalliseen suolistotulehdukseen. Yleisimpiä parvovirustartunnan oireita ovat:

• Kuume
• Limainen ja myöhemmin veriseksi muuttuva ripuli
• Raju oksentelu
• Ruokahaluttomuus
• Nestehukka
• Väsymys ja letargia

Oireet ilmaantuvat yleensä noin viiden päivän kuluttua tartunnasta, ja suurin osa menehtymisistä tapahtuu 48-72 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Parvoviruksesta aiheutuvan kuoleman syy voi olla aivohalvaus, liiallisesta oksentamisesta ja ripulista aiheutuva nestehukka tai verenmyrkytys. Virustartunnan aiheuttaman kuolleisuuden on arvioitu olevan jopa 35 %. Verinäyte ei ole varma tapa taudin diagnosoimiseen, mutta verinäytteestä todettu valkosolujen matala määrä tukee parvovirusinfektion mahdollisuutta. Virustartunta varmistetaan ulosteesta tehtävällä virusosoituksella tai vasta-ainetutkimuksella seeruminäytteestä.

Parvovirusripulin hoito

Parvovirustartuntaan ei ole toistaiseksi olemassa tehokasta hoitoa. Tärkeintä on oireiden tukihoito, jotta koiran yleiskunto pysyy tarpeeksi hyvänä sairauden nujertamiseksi. Tärkein tavoite on ylläpitää koiran elimistön neste- ja suolatasapainoa, minkä lisäksi antibiootteja käytetään sekundaaristen bakteeritulehdusten hoitoon. Koska parantavaa hoitoa ei ole, tartunnan ehkäiseminen ja aikainen diagnosointi ovat tärkeässä roolissa. Jokaisen koiranomistajan tulee huolehtia oman lemmikkinsä rokottomisesta, madottamisesta ja yleisestä hyvästä hoidosta.

Parvovirus voi aiheuttaa kissoille kissaruttoa

Kissarutto on kissoilla esiintyvä, parvoviruksiin kuuluvan feline panleukopenia -viruksen aiheuttama erittäin tarttuva tauti, jonka kuolleisuus on korkea. Kissojen panleukopeniavirus on samankaltainen kuin koirien parvovirus, ja myös joidenkin koirien parvoviruksen varianttien tiedetään voivan aiheuttaa kissoille kissaruttoa.

Panleukopeniavirus tarttuu sekä suorassa kontaktissa että ympäristön välityksellä, sillä se on hyvin kestävä, eivätkä desinfiointiaineet tehoa siihen juurikaan. Tartunnat saaneet kissat erittävät virusta ensisijaisesti ulosteessa, mutta myös syljen ja virtsan välityksellä. Myös kirput voivat levittää virusta. Kissat saavat yleensä viruksen suun tai nenän kautta esimerkiksi lajitoverinsa ulosteesta tai jaettujen ruoka-astioiden tai lelujen välityksellä. Syntymättömät pennut voivat saada tartunnan emoltaan. Suomessa esiintyy ajoittain kissaruttoepidemioita sellaisilla alueilla, joissa riittävää määrää kissoista ei ole rokotettu. Epidemiat vaikuttavat yleensä ulkokissojen lisäksi myös sisäkissoihin.

Kissaruton oireet

Sairastunut kissa on aluksi apaattinen ja ruokahaluton. Kissaruton tyypillinen oire on ripuli, joka johtuu suolistonukan vaurioitumisesta viruksen tuhotessa suolen pintasolukkoa. Oksentelu ja ripuli johtavat nopeasti kissan kuivumiseen. Kohdussa tai pian syntymän jälkeen saatu infektio voi vaikuttaa keskushermostoon, johtaen pikkuaivojen vaurioitumiseen, mikä näkyy esimerkiksi kaatuiluna, tärinänä ja haparoivana liikkumisena.

Tartunnan saanut kissa alkaa yleensä erittää virusta pari päivää tartunnan jälkeen, usein jo ennen kuin sillä ilmenee mitään oireita. Kaikki viruksen saaneet kissat eivät sairastu, mutta myös oireettomat yksilöt voivat erittää virusta. Kissarutto voi tarttua minkä ikäiseen kissaan tahansa, mutta herkimpiä tartunnalle ovat pennut, joilla tauti on myös vakavin. Yli 90 % tartunnan saaneista pennuista menehtyy. Jos kissa selviytyy taudista hengissä, se saa siihen elinikäisen immuniteetin. Ainoa tapa varma tapa estää kissaruttotartunta on eläimen rokottaminen. Rokote on tehokas, sillä yli 98 % rokotetuista kissoista saa suojan kissaruttoa vastaan.