Miten pitkään kissa elää?
Jokainen omistaja varmasti miettii toisinaan, miten pitkään kissa elää. Kissan elämän pituus riippuu muun muassa siitä, ulkoileeko eläin vapaasti ja minkälaista hoitoa se saa elämänsä aikana.
Miten pitkään kissa elää?
Yhden koiran vuoden sanotaan vastaavan seitsemää ihmisen vuotta, mutta kissoihin ei voida soveltaa samaa kaavaa. Kissan ikävuodet eivät ole lineaarisessa suhteessa ihmisen ikävuosiin. Kissa nimittäin kehittyy elämänsä ensimmäisinä kahtena vuotena nopeasti ja on kahden vuoden iässä jo 24-vuotias ihmisen vuosissa. Tässä vaiheessa kissa saavuttaa aikuisuuden, minkä jälkeen yksi kissan vuosi vastaa 4-5 ihmisen vuotta. Kymmenen vuoden ikäinen kissa on siis ihmisen iässä noin 56-vuotias.
Kissan eliniänodote riippuu monista tekijöistä, kuten elinympäristöstä, rodusta, hoidosta ja sairauksista. Sisäkissat elävät keskimäärin 12-16 vuotta, joskin on yhä yleisempää, että hyvin hoidetut lemmikit elävät 20-vuotiaiksi ja jopa sen yli. Vapaasti ulkoilevat kissat elävät usein hieman lyhyemmän elämän, koska ne ovat sisäkissoja alttiimpia sairauksille ja onnettomuuksille. Vanhin tunnettu kissa oli kuollessaan 39-vuotias.
Kissan eliniänodotteeseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:
- Elinympäristö: Sisäkissa elää vapaasti ulkoilevaa kissaa turvallisempaa elämää, ollen paremmin turvassa onnettomuuksilta ja sairauksilta. Sisäkissojen eliniänodote on selvästi ulkokissojen eliniänodotetta pidempi.
- Ruokavalio: Aivan kuten ihmisilläkin, myös kissoilla terveellinen ja lajityypillinen ruokavalio on terveyden ja hyvinvoinnin tärkein kulmakivi.
- Fyysinen aktiivisuus: Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan määrä on suorassa yhteydessä kissan painoon. Ylipaino altistaa kissan diabetekselle, sydänongelmille, nivelrikolle ja monille muille sairauksille.
- Rotu ja perimä: Jalostaminen on johtanut koirien tavoin myös kissoilla siihen, että tietyillä roduilla on taipumus tiettyihin perinnöllisiin sairauksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki puhdasrotuiset kissat olisivat automaattisesti maatiaisia sairaampia.
- Koko: Pienemmät koirat elävät yleensä isoja koiria pidemmän elämän, ja sama kaava pätee myös kissoihin.
- Stressi: Stressi on kissalle haitallista monin tavoin. Joissain tapauksissa se jopa heikentää kissan immuunijärjestelmää, jolloin kissa on alttiimpi erilaisille sairauksille.
- Puutteellinen terveydenhoito: Säännölliset terveystarkastukset eläinklinikalla ovat erittäin tärkeä osa kissan hoitoa. Niiden avulla voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä osa sairauksista ja havaita toiset sairaudet ajoissa niin, että hoito päästään aloittamaan hyvissä ajoin.
Kuinka varmistaa kissan mahdollisimman pitkä elämä?
On olemassa sairauksia, joita ei voida ehkäistä millään toimenpiteillä, mutta usein omistaja voi vaikuttaa siihen, miten pitkään kissa elää.
- Turvallinen elinympäristö: Kuten jo totesimme, sisäkissat elävät tyypillisesti itsenäisesti ulkoilevia kissoja pidempään. Näin ollen oma lemmikki kannattaa pitää sisäkissana, mutta sen kanssa voi halutessaan ulkoilla yhdessä.
- Terveellinen ruokavalio: Kissaa tulee ruokkia raakaruoalla tai laadukkaalla valmisruoalla. Kissa on lihansyöjä, joten sen ravinnon kuuluu sisältää runsaasti proteiineja ja vain vähän hiilihydraatteja. Kissan ravinnolliset tarpeet muuttuvat iän, aktiivisuuden ja terveydentilan mukaan, joten ikääntyvää kissaa ei voi ruokkia pennuille tarkoitetulla ruoalla. Oman lemmikin tarpeista kannattaa aina keskustella eläinlääkärin kanssa, joka osaa suositella juuri kyseiselle eläimelle sopivaa ruokaa.
- Terveydestä huolehtiminen: Jokaisen kissan tulisi käydä terveystarkastuksessa kerran vuodessa, ikääntyvien ja sairaiden kissojen jopa useammin. Tämän lisäksi omistajan on pidettävä huolta, että kissan rokotukset ja madotukset ovat ajan tasalla.
- Aktivointi ja virikkeet: Fyysisen aktiivisuuden puute näkyy nopeasti kissan painossa, ja ylipaino altistaa kissan erilaisille terveysongelmille. Tylsistynyt kissa voi myös stressaantua, mikä on sekin terveysriski. On omistajan vastuulla aktivoida ja leikittää lemmikkiä päivittäin ja hankkia kotiin erilaisia virikkeitä.
- Huomio: Kissat ovat koiria itsenäisempiä eläimiä, jotka yleensä nauttivat omasta ajasta ja yksinolosta, mutta jokainen kissa kaipaa myös omistajansa huomiota ja seuraa. Yhteisten leikki- ja rapsutustuokioiden pitäisi olla osa jokaisen kissakodin arkea.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- ATEUVES. Algunas patologías del gato persa.
- Why we outlive our pets David Grimm. Science 4 December 2015: Vol. 350 no. 6265 pp. 1182-1185.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.