Mitä tehdä, jos kanilla on kirppuja?
On yhä yleisempää valita kotieläimeksi jokin muu eläin kuin kissa tai koira, ja esimerkiksi kanit ovat tänä päivänä hyvin yleisiä lemmikkejä. Jokaisella lajilla on omat tarpeensa, jotka tulee huomioida lemmikin hoidossa. Jos kanilla on kirppuja, tulee ongelma hoitaa välittömästi, ja seuraavassa annamme tähän ohjeet.
Mistä huomataan, että kanilla on kirppuja?
Siihen, että kani raapii itseään runsaasti, voi olla monta syytä. Yleisin kaikista on kuitenkin kirpputartunta. Nämä loiset, joista niin usein puhutaan koirien ja kissojen yhteydessä, voivat siis aivan hyvin haitata myös muita nisäkkäitä, mukaan lukien kaneja.
Ensimmäiseksi kannattaisi tutkia eläimen ihoa ja katsoa tarkasti karvojen väliin. Jos näet joitakin ruskeita läiskiä, nämä voivat olla kirpun ulostetta. Voit kenties nähdä myös pieniä hyppiviä loisia, joita sijaitsee yleensä kanin korvien takana ja nenässä.
Kirpuista kärsivän kanin hoito
Kirput voivat olla hyvin ärsyttäviä lemmikille, sillä ne purevat eläimen ihoa saadakseen ravintoa sen verestä. Heti kun huomaat siis kanisi kärsivän kirpuista, sinun tulisi ryhtyä toimeen ongelman poistamiseksi, jotta eläimen olo paranisi.
Seuraavassa kuvaamme parhaat menetelmät kirppujen karkottamiseksi lemmikkikanilta.
1. Kirppukampa
Jos epäilet, että kanillasi on vain muutama kirppu, voit poistaa nämä helposti erityisellä tähän tarkoitukseen valmistetulla kammalla. Näitä kampoja on tarjolla lemmikkiliikkeissä sekä eläinklinikoilla. Jotta kirppujen poistaminen olisi helpompaa, kannattaa kammata kania ja sitten laittaa kampa lämpimään veteen.
Liikuta kampaa kanin karvan suunnan vastaisesti (eli ikään kuin pörröttäen karvaa). Joka kerta kun olet vetänyt kamman turkin lävitse, huuhtele kampa vedellä ja saipualla tai sitten alkoholilla.
2. Kirppuhoidot
Eläinlääkäri saattaa suositella eri tyyppisiä hoitoja kirpuista kärsiville kaneille, ja etenkin vakavammissa tapauksissa tehdään näin. Jos eläimellä on jokin vakava tartunta, se saattaa tarvita reissun eläinlääkäriin. On myös eri merkkisiä valmisteita, ja moni näistä on tarkoitettu niskan taakse laitettavaksi, sillä täältä kani ei pääse nuolemaan itseään.
Muista myös se, että mikäli sinulla on enemmän kuin yksi kani, eläimet tulee erottaa toisistaan 1-2 päivän ajaksi, kun olet laittanut jotakin hoitoainetta turkkiin. Näin estetään se, että kanit nuolevat toisiaan, ja usein aineissa on myös myrkkyjä, jotka voivat olla haitaksi eläimelle, mikäli se nuolee niitä.
3. Jauheet tai aerosolit
Ole hyvin varovainen tämän tyyppisten hoitotuotteiden kanssa, sillä moni niistä on – vaikkakin eläinlääkärin suosittelemana – mahdollisesti allergiaa tai muita haitallisia ihoreaktioita aiheuttava. Jotkut lääkärit toisaalta valitsevat tuotteen laittamisen klinikalla, jotta voidaan varmistaa, että eläin ei joudu kärsimään mistään negatiivisesta reaktiosta.
4. Kodin siivoaminen kunnolla
Sen lisäksi, että käytetään sopivia hoitoja kanin kirppujen karkottamiseksi, on tärkeää pitää huolta kodin siisteydestä. Jos sinulla on muita lemmikkejä, niitä tulisi hoitaa kirppujen osalta samalla kertaa. On myös erittäin tärkeää puhdistaa matot, sängyt, tyynyt ja kaikki muut pehmeät kodin sisustuselementit hyvin – nämä ovat nimittäin paikkoja, joihin kirput menevät mielellään piiloon.
Voit hankkia kankaille suihkeita, jotta kirput saataisiin tuhottua, ja jotkut tuotteet estävät kirppujen pääsyn kotiin. Ole kuitenkin hyvin tarkkana, että kanisi – tai muut kodin eläimet – eivät pääse kontaktiin näiden nesteiden kanssa, sillä ne voivat olla kuolemaa aiheuttavia. Suosittelemme, että et päästä yhtäkään eläintä sellaiselle kodin alueelle, jolla suihkutat kirppujen torjunnan tuotteita, sinä päivänä kun teet tämän.
Valitsitpa minkä tahansa keinon, älä käytä kanilla kirppujen torjumiseksi samoja tuotteita kuin kissoilla tai koirilla. Tuotteissa on nimittäin eroja, ja ainekset voivat olla myrkyllisiä tai jopa kuoleman aiheuttavia kanillesi.
Ei myöskään suositella kirppupannan käyttöä kanilla, sillä ensinnäkin tällainen on epämukava ja tehoton, mutta siinä on myös aineita, jotka voivat olla haitaksi kaneille.
Lopuksi suosittelemme vielä kanin viikottaista hoitoa kirppujen torjumiseksi kirppukamman avulla. Näin voit poistaa nopeasti kaikki turkissa olevat kirput ja estää sitä, että loiset pääsevät leviämään ja lisääntymään niin suureksi joukoksi, että tilanne on hyvin työläs saada hallintaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Acosta R. (2014). Biodiversidad de Siphonaptera en México. Revista mexicana de biodiversidad, 85, 345-352. Recuperado de: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5330933
- Carpenter J. W., Dryden M. W., & KuKanich B. (2012). Pharmacokinetics, efficacy, and adverse effects of selamectin following topical administration in flea-infested rabbits. American journal of veterinary research, 73(4), 562-566. Recuperado de: https://avmajournals.avma.org/view/journals/ajvr/73/4/ajvr.73.4.562.xml
- Chekchak, T., Chapuis, J. L., Pisanu, B., & Boussès, P. (2000). Introduction of the rabbit flea, Spilopsyllus cuniculi (Dale), to a subantarctic island (Kerguelen archipelago) and its assessment as a vector of myxomatosis. Wildlife Research, 27(1), 91-101. Recuperado de: https://www.publish.csiro.au/wr/wr99003
- Cooke B. D. (1990). Notes on the comparative reproductive-biology and the laboratory breeding of the rabbit flea Xenopsylla-cunicularis Smit (Siphonaptera, Pulicidae). Australian Journal of Zoology, 38(5), 527-534. Recuperado de: https://www.publish.csiro.au/ZO/ZO9900527
- d’Ovidio D., & Cortellini S. (2022). Successful management of fipronil toxicosis in two pet rabbits. Open Veterinary Journal, 12(4), 508-510. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9473373/
- García L., & Suárez Y. (2010). Caracterización y control de especies de pulgas de importancia veterinaria para la salud animal y pública. Redvet. Recuperado de: https://www.redalyc.org/pdf/636/63613171008.pdf
- Hess L., Axelson R. (s.f.). Fleas in rabbits, VCA Hospitals. Recuperado el 10 de diciembre en: https://vcahospitals.com/know-your-pet/fleas-in-rabbits
- House Rabbit Society. (2016). Fleas on Rabbits. Recuperado el 28 de marzo de 2023 en: https://www.allearssac.org/fleas.html
- Mead-Briggs, A. R. (1964). The reproductive biology of the rabbit flea Spilopsyllus cuniculi (Dale) and the dependence of this species upon the breeding of its host. Journal of Experimental Biology, 41(2), 371-402. Recuperado de: https://journals.biologists.com/jeb/article/41/2/371/21013/The-Reproductive-Biology-of-the-Rabbit-Flea
- Shetlar D. & Andon J. (2012). Fleas. Ohio State University Extension. Recuperado el 28 de marzo de 2023 en: https://ohioline.osu.edu/factsheet/HYG-2081-11
- Pinter L. (1999). Leporacarus gibbus and Spilopsyllus cuniculi infestation in a pet rabbit. Journal of small animal practice, 40(5), 220-221. Recuperado de: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1748-5827.1999.tb03064.x
- Richardson V. C. (2008). Rabbits: health, husbandry and diseases. John Wiley & Sons. Recuperado de: https://books.google.es/books?hl=es&lr
- Seattle Animal Shelter. (2018). A care guide for your Rabbit (Cuniculus). Recuperado el 1 de marzo de 2023 en: https://www.seattle.gov/documents/Departments/AnimalShelter/care-guides/care-sheet-rabbit.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.