Mitä tauteja punkin purema voi aiheuttaa?

3.9.2019
Jokaisen luonnossa liikkuvan kannattaa pyrkiä välttymään punkkien puremilta, ja tässä artikkelissa kerromme tähän tehokkaimmat keinot. Listaamme myös yleisimpiä puutiaisten ihmiseen ja lemmikkeihin tartuttamia tauteja.

Jos ulkoilet lemmikkisi kanssa luonnossa, sinun on hyvä tietää paitsi, miten puutiaisten puremilta vältytään parhaiten, myös mitä tauteja punkin purema voi aiheuttaa.

Puutiaista eli tuttavallisemmin punkkia kutsutaan toisinaan Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi, ja siihen on syynsä. Puutiainen on punkkeihin kuuluva eläin, joka kiinnittyy ihmiseen tai eläimeen käyttääkseen tämän verta ravinnokseen.

Suurimmassa osassa tapauksia punkin purema aiheuttaa vain ihon kutinaa, punoitusta ja kevyttä turvotusta, mutta puutiaiset voivat levittää myös vakavia sairauksia. Kaikki punkit eivät siis kanna tauteja, mutta riski on olemassa aina, kun liikutaan alueilla, joilla puutiaisia elää.

Mitä tauteja punkin purema voi aiheuttaa?

Mitä tauteja punkin pureman voi aiheuttaa?

Noin joka viides punkki kantaa borrelioosia aiheuttavaa borreliabakteeria. Jos tällainen punkki on pureutuneena ihoon yli vuorokauden ajan, bakteeri siirtyy ihmiseen noin 67 % todennäköisyydellä. Tartunnan saaneista 50-80 % saa oireita.

Borrelioosin lisäksi puutiaiset levittävät Suomessa lähinnä vain puutiaisaivokuumetta ja hyvin harvinaisissa tapauksissa jänisruttoa, ehrlichioosia ja babesioosia.

Borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen tauti on puutiaisen levittämä infektiosairaus. Asiantuntijat arvioivat lemmikkien sairastuvan punkin puremasta verrattain harvoin, huomattavasti harvemmin kuin ihminen.

Punkin purema aiheuttaa iholla ärsytystä ja punoitusta noin 2-3 cm alueella. Tämä on normaali reaktio, joka ei merkitse borreliatulehdusta. Varhaisvaiheen infektiosta kertoo yli 5 cm läpimittainen, laajentuva punoitus yli viikon kuluttua puremasta.

Jos borrelioosi diagnosoidaan ajoissa, sitä voidaan hoitaa pitkän antibioottikuurin ja tarvittaessa kipulääkityksen avulla. Taudin alkuvaiheessa hoito tehoaa yleensä hyvin, mutta pitkään jatkunut tai kroonistunut borrelioosi voi olla vaikea hoidettava. Hoitamaton borrelioosi voi oireilla muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireina tai kasvohermohalvauksena.

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivokuume eli puutiaisaivotulehdus on flaviviruksiin kuuluvan TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. Virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa, minkä lisäksi puutiaisten nymfit ja toukat voivat levittää virusta.

Puutiaisaivokuume on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Yleensä noin viikon kuluttua tartunnasta potilaalla nousee kuume ja hän kärsii epämääräisestä huonosta olosta. Ensimmäinen vaihe kestää tyypillisesti 4-7 päivää, ja suurimmalla osalla potilaista tauti päättyy tähän. 20-30 % sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, valonarkuus, pahoinvointi, niskajäykkyys ja mahdolliset muut neurologiset oireet.

Puutiaisaivotulehdus on virustauti, eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa.

Ehrlichioosi

Ehrlichioosi on ehrlichia-bakteerin aiheuttama äkillinen kuumesairaus, jonka oireet muistuttavat influenssan oireita. Punkin ei ole todettu tartuttaneen ehrlichioosia Suomessa, vaan maassamme todetut tapaukset ovat olleet kaikki ulkomailla hankittuja tartuntoja.

Infektiota voidaan hoitaa pitkällä antibioottikuurilla, joka tehoaa tulehdukseen yleensä hyvin, mutta on myös tapauksia, joissa infektiosta ei ole päästy eroon.

Jänisrutto

Jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti. Sitä on tavattu yli 200 eläinlajilla, joskin yleisimpiä tartunnat ovat jäniseläimillä.

Kyseessä on erittäin herkästi tarttuva bakteeri, joka tarttuu tavallisimmin verta imevien hyönteisten välityksellä. Se voi tarttua myös suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä, hengitysteitse saastuneesta ympäristöstä tai suun kautta, jos potilas juo bakteerin saastuttamaa vettä tai syö tartuntaa kantaneen eläimen lihaa.

Ihmisellä jänisrutto on tyypillisesti kuumetauti, johon liittyy päänsärkyä, lihaskipuja ja imusolmuketurvotusta. Jos bakteeri tarttuu hyönteisen välityksellä, pistoskohtaan syntyy haavauma ja paikallinen tulehdus. Hengitysteitse saatu tartunta voi aiheuttaa keuhkokuumeen.

Kuinka välttyä punkin puremalta?

Kuinka välttyä punkin puremalta?

Yleisestä uskomuksesta poiketen puutiaiset eivät pudottaudu ihmisten päälle puista ja pensaista, ja ne elävät havu- ja sekametsiä yleisemmin avoimilla alueilla, ku­ten nii­tyillä ja laitu­milla. Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantavat erityisen runsaasti borrelioosia aiheuttavaa bakteeria.

Mikään ei kerää puutiaisia yhtä hyvin kuin luonnossa liikkuva kissa tai koira, joten on todennäköistä, että etenkin jokainen koiranomistaja kohtaa punkin jossain vaiheessa. Seuraavat ovat parhaita tapoja suojata itsensä ja perheensä punkkien puremilta:

  • Vältä alueita, joissa kasvaa korkeaa ruohoa ja pensaikkoa. On turvallisempaa kulkea teitä ja polkuja, joissa on vähemmän kasvustoa.
  • Käytä pitkävartisia kenkiä, pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaista paitaa maastossa ja ruohikossa liikkuessasi.
  • Käytä punkkikarkotteita, mutta älä jättäydy yksin karkotteiden varaan.
  • Varusta ulkoileva lemmikki punkkisuojalla.
  • Tee punkkitarkastus itsellesi, lapsillesi ja lemmikeillesi joka ilta, jos olette viettäneet päivän aikana aikaa luonnossa.

Medlineplus. Picaduras de garrapatas. 8 abril 2019.

  • medlineplus.gov/spanish/tickbites.html#cat_93

Scielo. Espectro de las enfermedades transmitidas por garrapatas. Hospital San Pedro-Centro de Investigación Biomédica de La Rioja.

  • http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1139-76322016000500008

Healthychildren.

Enfermedades transmitidas por garrapatas: ehrlichiosis humana. 2018.

  • healthychildren.org/Spanish/health-issues/conditions/from-insects-animals/Paginas/Illness-from-Ticks-Human-Ehrlichioses.aspx