Mikä on koiran lonkkavika ja miten sitä hoidetaan?

 

Aivan kuten meille ihmisillekin, myös rakkaille lemmikeillemme kehittyy usein iän myötä erilaisia terveysongelmia. Koiran lonkkavika eli lonkkadysplasia on perinnöllisenä pidetty kasvu- tai kehityshäiriö, jota esiintyy etenkin suurilla, nopeasti kasvavilla koiraroduilla.

Mikä on koiran lonkkavika?

Lonkkaviat ovat koirien yleisimpiä luustoon liittyviä sairauksia. Ne johtavat nivelrikkoon. Lonkkavian syntymisessä tyypillistä on lonkkanivelen epänormaali löysyys, jolloin lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät pysy toisiaan vasten, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kyseisen luun pään että lonkkamaljakon muovautumisessa.

Lonkkanivelten kehityshäiriöt alkavat jo pentuiässä, koiran ollessa noin 3,5-5 kuukauden ikäinen. Vaikka koira onkin vielä tässä vaiheessa oireeton, lonkkavian kehittyminen voidaan havaita röntgenkuvista ja lonkkia tunnustelemalla. Alttius lonkkavialle onkin tärkeä havaita aikaisessa vaiheessa, sillä sen kehittyminen saatetaan voida estää, jos koira saa sopivaa leikkaushoitoa 5-6 kuukauden iässä. Nivelrikko voidaan estää vain, jos lonkkavikaan puututaan ennen kuin nivelrikko on vaurioittanut rustoa.

Lonkkavika kehittyy koiran kasvaessa ja alkaa oirehtia tavallisesti eläimen ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Tässä vaiheessa koira voi olla haluton liikkumaan, ja sen makuulta nouseminen ja liikkeelle lähteminen alkaa olla entistä vaivalloisempaa. Koira ei myöskään välttämättä pysty ojentamaan takajalkojaan entiseen tapaan.

Mikä on koiran lonkkavika ja miten sitä hoidetaan?

Kasvun lakattua koiran kipu voi hävitä jopa vuoksi, koska nivelen löysyys vähenee siihen muodostuneen, nivelkapselin tulehduksen aiheuttaman, sidekudoksen ansiosta. Kipu kuitenkin palaa koiran ikääntyessä, kun lonkkanivelen kehityshäiriö on aiheuttanut nivelrikon. Tässä vaiheessa koira voi ontua tai kävellä keinuen ja liikkua hitaasti. Sillä saattaa olla myös vaikeuksia nousta portaita ja jopa istuutua.

 

Mitkä rodut ovat erityisen alttiita lonkkavialle?

Lonkkavika on tavallisesti bilateraalinen, eli se vaikuttaa koiran kumpaankin takajalkaan yhtä paljon. Ongelmalle erityisen alttiita ovat suuret, nopeasti kasvavat rodut, kuten saksanpaimenkoira, dobermanni, labradorinnoutaja, kultainennoutaja, bokseri, rottweiler, tanskandoggi, berninpaimenkoira ja bernhardinkoira. Myös ylipainoon taipuvaisilla koirilla on tavallista suurempi lonkkavian riski. Siksi ulkoisilla tekijöillä, kuten ruokavaliolla ja liikunnalla on vaikutuksensa.

Lonkkavian alttius kuitenkin periytyy, joten vaivaa pidetään perinnöllisenä sairautena. Tämä tarkoittaa, että koiranpentu, jolla ei ole lonkkavikaa aiheuttavia geenejä, ei sairastu lonkkadysplasiaan, vaikka sen paino nousisi.

Koiran lonkkavian hoito

Eläinlääkäri diagnosoi lonkkavian röntgenkuvien perusteella, mutta myös omistaja voi huomata ongelman koiran käytöksen perusteella. Diagnoosin jälkeen lääkäri suosittelee koiralle sopivinta hoitoa. Kuten jo yllä mainitsimme, joillakin koirilla kirurginen hoito on aiheellista, mutta toisten yksilöiden kohdalla turvaudutaan ei-kirurgiseen hoitoon.

Mikä on koiran lonkkavika ja miten sitä hoidetaan?

Kasvavan, lonkkaviasta kärsivän koiran ruokintaan on kiinnitettävä huomiota. Eläinlääkäri osaa neuvoa, mikä on juuri kyseiselle eläimelle sopivaa täysravintoa. Ruokaa annetaan sellainen määrä, että koira pysyy hoikkana. Tämän lisäksi omistajan on huolehdittava, että eläin saa säännöllistä liikuntaa. Liikunnan määrä arvioidaan yksilöllisesti, sillä liika liikunta ja tietyt liikuntamuodot voivat olla koiralle haitaksi.

Lonkkavian hoidossa käytetään yleisesti myös tulehduskipulääkkeitä, jotka vähentävät kipua ja helpottavat liikkumista. Tämän lisäksi lääkäri saattaa suositella erilaisia tukevia hoitokeinoja lihasten voimistamiseksi tai rentouttamiseksi. Näistä kerromme lisää alla.

 

1. Hieronta

Se, että koira kieltäytyy käyttämästä jalkaansa kivun vuoksi, voi johtaa lihasten surkastumiseen. Ongelman estämiseksi koiralle voidaan kokeilla antaa hierontaa, joka edistää lihasten palautumista ja korjaa selkärangan asentoa. Varsinainen syvähieronta tulee jättää ammattilaisen tehtäväksi, mutta omistaja voi hieroa koiraa sen selkärangan molemmin puolin kevyesti painaen.

2. Passiivinen venyttely

Lonkkaleikkauksen jälkeen eläinlääkäri saattaa suositella koiralle passiivisia harjoituksia, jotta jalan liikerata palautuu mahdollisimman nopeasti. Omistaja voi aloittaa antamalla makaavalle koiralle kevyen hieronnan ja edetä sitten venytyksiin niin, että koiran jalkaa pyöritellään ja taivutellaan hellästi.

3. Aktiiviset liikuntamuodot

Vaikka säännöllinen liikunta tekeekin yleensä lonkkavikaiselle koiralle hyvää, liikuntaa on vähennettävä, jos eläimen lonkat ovat liikunnan jälkeisen levon jälkeen hyvin jäykät ja kipeät. Yleisesti ottaen lonkkavaivaisille koirille sopii hyvin esimerkiksi uiminen sekä pehmeällä alustalla, vaihtelevassa maastossa ja heinikossa liikkuminen. Liiallista riehumista, säntäilyä ja hyppimistä tulee välttää.

Jos koiran lonkat on leikattu, tasapainoharjoitukset auttavat eläintä kävelemään toimenpiteen jälkeen omin neuvoin. Ne koostuvat lyhyistä, hitaista kävelytyksistä, joiden aikana omistaja tukee koiraa vyötärön ympäriltä, jotta se ei kaadu.

4. Vesiterapia ja fysioterapia

Sekä vesiterapia että fysioterapia voivat olla tehokas apu lonkkavikaiselle koiralle. Vesiterapia sopii täydellisesti vettä rakastaville koirille, kuten labradorinnoutajille. Se voimistaa lihaksia huomaamatta ja lisää nivelten liikkuvuutta rasittamatta niitä kuitenkaan liikaa. Fysioterapian vaikutukset ovat samanlaiset, joskin hoito tulee aina suorittaa ammattilaisen johdolla.