Koiran leukemia
Kasvain- ja syöpäsairaudet ovat yksiä koirien yleisimmistä sairauksia. Koirilla tavallisimpia ovat ihokasvaimet ja nahanalaiset kasvaimet, minkä lisäksi maitorauhaskasvaimet ovat yleisiä narttukoirilla. Leukemia on koirilla kohtalaisen harvinainen, mutta toisinaan koirat sairastuvat ihmisten tavoin verisyöpään. Tänään kerromme, miten koiran leukemia oireilee ja miten se diagnosoidaan ja hoidetaan.
Mikä leukemia on?
Leukemia eli verisyöpä johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi. Muista syöpämuodoista poiketen leukemiassa ei muodostu yksittäistä kasvainta, vaan syöpäsoluja on kiertävässä veressä ja luuytimessä. Joissain tapauksissa syöpäsoluja kertyy myös imusolmukkeisiin ja muihin elimiin. Koirilla esiintyy kahden tyyppistä leukemiaa, lymfaattista leukemiaa ja myelooista leukemiaa.
Lymfaattisessa leukemiassa imusolmukkeisiin kertyy syöpäsoluja, jotka vahingoittavat kudosta ja lisäävät valkosolujen määrää. Myelooinen leukemia puolestaa johtuu syöpäsolujen kehittymisestä luuytimessä. Asiantuntijat pitävät näistä jälkimmäistä yleisesti ottaen vaarallisempana, mutta molemmat tyypit voivat pahimmillaan johtaa koiran menehtymiseen.
Mistä koiran leukemia johtuu?
Tutkijat eivät ole vielä saaneet selville leukemian varsinaista aiheuttajaa. Useimmissa tapauksissa taudin nähdään kehittyvän spontaanisti, eli kyseessä on solumutaatio luuytimessä. Vaikka leukemian syntymekanismia ei tunnetakaan tarkkaan, eläinlääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että tietyt tekijät altistavat taudille. Näitä ovat muun muassa säteilylle ja myrkyllisille kemikaaleille altistuminen sekä tietyt virustaudit.
Koska leukemian aiheuttajasta ei voida olla varmoja, sen ehkäiseminen on vaikeaa. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat kuitenkin auttaa sen, kuten monen muunkin sairauden, ehkäisemisessä.
Koiran leukamian oireet
Oireet vaihtelevat jonkin verran sen mukaan, minkä tyyppinen leukemia on ja onko kyseessä krooninen vai akuutti tautimuoto. Akuutissa leukemiassa oireet pahenevat nopeammin ja vaativat välitöntä hoitoa. Kroonisen leukemian oireet etenevät usein hitaasti, mutta voivat olla etenkin alussa vaikeasti tunnistettavissa. Osalla koirista krooninen leukemia löytyy vahingossa muusta syystä tehtävien verikokeiden yhteydessä.
Suurin osa leukemiapotilaista on yli 6-vuotiaita koiria. Yleisimpiä leukemian oireita ovat:
- Vaaleat ikenet tai valkeahko kieli
- Ruokahalun heikkeneminen tai painon putoaminen
- Lisääntynyt juominen tai yhtäkkinen kuivuminen
- Heikkous
- Kuume
- Oksentelu
- Epäsäännöllinen hengitys tai pulssi
- Mustelmat
- Ylenmääräinen verenvuoto pienistä haavoista
- Toistuvat tulehdukset
- Hidas paraneminen
- Muutokset luonteessa tai käytöksessä
Yllä mainitut oireet voivat viitata myös moniin muihin sairauksiin, kuten erityyppisiin syöpiin ja autoimmuunisairauksiin, mikä voi hankaloittaa diagnoosin tekemistä.
Koiran leukemian diagnosointi
Monissa tapauksissa leukemia kehittyy hitaasti, eikä aiheuta alkuvaiheessa ilmiselviä oireita. Tämän vuoksi isossa osassa tapauksia sairaus havaitaan rutiiniverikokeen yhteydessä. Jos verikokeet paljastavat valkosolujen määrän kasvun, eläinlääkäri suorittaa lisää testejä, jotka määrittävät, johtuuko muutos valkosoluarvoissa tulehduksesta, leukemiasta vai muusta sairaudesta.
Jos koiralla diagnosoidaan leukemia, eläinlääkäri määrittää parhaan hoitomuodon. Valitettavasti koiran leukemiaa ei pystytä kokonaan parantamaan, mutta sen oireita pystytään usein lievittämään ja niiden etenemistä hidastamaan. Kroonista leukemiaa sairastava koira voi elää hyvävointisena jopa vuosia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fabián, A., Carmen, M., & Gasccón, M. (2001). Las alteraciones de la médula ósea en el perro y el gato. Clínica veterinaria de pequeños animales, 21(3), 0232-249.
- Flores, E. (1986). Epidemiología del cáncer en perro y gato. Monografias de Medicina Veterinaria, 8(2).
- Martínez, E. M., Fragío, C., & Díez Bru, N. (1995). Leucemia linfocítica crónica y su respuesta al tratamiento en un perro. Clínica veterinaria de pequeños animales, 15(4), 0217-220.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.