Kissan tai koiran ummetuksen hoito

3.11.2019
Jos lemmikin ummetus jatkuu pitkään tai toistuu, on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Koiran ja kissan ummetus johtuu usein ruokavaliosta, mutta siihen voivat vaikuttaa myös useat muut tekijät.

Lemmikit voivat ihmisten tavoin kärsiä erilaisista vatsa- ja ruoansulatusongelmista, joista yksi on ummetus. Jos koira tai kissa on muuten hyväkuntoinen ja juo hyvin, ummetuksen hoito voidaan suorittaa kotona. Pitkittyessään ummetus voi kuitenkin johtaa vakaviin terveysongelmiin, joten jos vaiva ei helpota parissa päivässä, on hakeuduttava eläinlääkärin vastaanotolle.

Mitä ummetus on ja mistä se johtuu?

Ummetus on tila, jossa ulostamiskerrat harvenevat tai ulostaminen vaikeutuu. Pahimmillaan eläin ei pysty ulostamaan lainkaan. Ummetus on kohtalaisen yleinen vaiva kissoilla ja koirilla, ja vaikka ongelma onkin yleensä väliaikainen ja paranee kotikonstein, se voi pahimmillaan aiheuttaa eläimelle vakavia terveysongelmia.

Koiran ja kissan ummetus johtuu usein ruokavaliosta, mutta siihen voivat vaikuttaa myös monet muut tekijät. Lemmikin ummetuksen riskiä lisäävät muun muassa stressi, liian vähäinen veden juominen, vähäinen liikunta ja ruoansulatusprosessia häiritsevien vierasesineiden nieleminen.

Kissoilla ummetusta voivat aiheuttaa suoliston tukkivat karvapallot ja koirilla ravinnon riittämätön kuidun määrä. Jopa karvojen takkuuntumisen peräaukon kohdalla tiedetään aiheuttavan toisinaan ummetusta, sillä tällöin ulostaminen estyy mekaanisesti.

Sen lisäksi, että ummetus voi johtaa terveysongelmiin, se saattaa myös johtua sairaudesta, joskin tämä on harvinaista. Esimerkiksi munuaissairaudet, anaalirauhasen tulehdus ja suolistokasvaimet voivat aiheuttaa ummetusta.

Kissan tai koiran ummetuksen hoito

Kissan tai koiran ummetuksen hoito

Pitkittyessään ummetus voi johtaa sekä kissalla että koiralla vakaviin suolistovaurioihin ja paksusuolen laajentumiseen. Näin ollen vaivaa on tärkeä alkaa hoitaa heti, kun se huomataan. Ummetuksen ainoa oire on usein se, että lemmikki ei ole tehnyt tarpeitaan pariin päivään.

Jos eläin on hyväkuntoinen ja juo normaalisti, päivän-parin kestävää ummetusta voidaan hoitaa kotona. Kotihoitona koiralle voidaan tarjoilla kuitupitoista ruokaa ja antaa parafiiniöljyä 1 ml painokiloa kohden 1-3 kertaa päivässä 1-2 päivän ajan. Tulee myös varmistaa, että eläin juo runsaasti vettä ja liikkuu tarpeeksi.

Kissan ummetusta voidaan hoitaa kotona joko antamalla eläimelle liukenevia kuituja ja psylliumia sisältävää ruokaa tai lisäämällä psylliumia ruokaan. Myös laktuloosi pehmentää kissan ulostetta, ja sitä voidaan antaa lemmikille 1-2 kertaa vuorokaudessa ½ ml painokiloa kohden. Koirien tavoin myös kissoille voidaan syöttää parafiiniöljyä 1 ml painokiloa kohden 1-3 kertaa päivässä 1-2 päivän ajan. Myös kissojen kohdalla tärkein kotihoito on varmistaa riittävä juominen.

Ummetuksen pitkittyessä tai toistuessa usein lemmikki tarvitsee eläinlääkärin hoitoa. Sama pätee tilanteeseen, jossa ummetus toistuu usein, vaikka eläin joisi ja söisi normaalisti. Eläinlääkäri todennäköisesti ottaa röntgenkuvan, jolla varmistetaan, ettei lemmikin suolistoon ole päässyt sinne kuulumaton vierasesine. Samoin suoritetaan tarvittavat veri- ja virtsakokeet, joilla suljetaan pois sairauksien mahdollisuus.

Eläinlääkäri hoitaa ummetusta tavallisesti suolihuuhtelulla, joka suoritetaan eläimen ollessa rauhoitettuna. Tällöin lemmikin suolistoon johdetaan huuhtelunestettä, jolla poistetaan ummetusmassa.

Kissan tai koiran ummetuksen ehkäisy

Lemmikin ummetusta voidaan pyrkiä ehkäisemään alla listattujen vinkkien avulla.

Koirat

  • Kuitu: Vaikka koiran ruoansulatusjärjestelmä onkin edelleen lihansyöjälle ominainen, sen ravintoon olisi hyvä kuulua myös jonkin verran kuitua. Kuitu edesauttaa ulostemassan etenemistä suolessa ja ehkäisee näin ummetusta.
  • Raikas vesi: Vesi on tasapainoisen ruokavalion tärkein osa, joka auttaa ruoansulatuskanavan toiminnassa. Etenkin kuivaruokaa syövät koirat saavat ravinnostaan liian vähän nestettä. Jos eläin ei juo riittävästi, kannattaa harkita kuivaruoan vaihtamista märkä- tai raakaruokaan, joissa on korkeampi nestepitoisuus.
  • Oliiviöljy: Oliiviöljyllä tiedetään olevan monia etuja koiralle ja sen ruoansulatusjärjestelmälle. Koiran ruokaan voidaan lisätä lusikallinen oliiviöljyä päivittäin, ja positiivinen vaikutus on nähtävissä jo muutamassa päivässä.
  • Liikunta: Kaikki koirat tarvitsevat liikuntaa, toiset enemmän kuin toiset. Sen sijaan, että lemmikkiä käytetään ulkona sen verran, että se saa tehdä tarpeensa, tulisi sen saada liikkua kunnolla, tutkia ympäristöään ja nauttia ulkoilmasta. Liikunta ehkäisee ummetusta kahdella tavalla. Kun koiralla on vain harvoin mahdollisuus tarpeiden tekemiseen, se joutuu pidättelemään ulostetta, mikä heikentää ulostusrefleksiä ja aiheuttaa ulosteen pakkaantumista suoleen. Toisaalta liikunta myös edistää suolen liikkeitä ja auttaa siten ulostetta liikkumaan normaalisti suolessa.

Kissat

Kissan tai koiran ummetuksen hoito

  • Raikas vesi: Samoin kuin koirilla, myös kissoilla veden nauttiminen on ensisijaisen tärkeää elimistön normaalin toiminnan takaamiseksi. Kissat ovat usein huonoja juomareita, joten lemmikin on hyvä saada tarpeeksi nesteitä ravinnostaan. Kotona tulee kuitenkin olla aina raikasta vettä tarjolla.
  • Kuitu: Vaikka kissa onkin lihansyöjä, tarvitsee sekin pienen määrän kuituja. Jos lemmikki kärsii toistuvasti ummetuksesta, kannattaa sille tarjota runsaskuituisempaa ruokaa.
  • Kissanhiekka ja pääsy laatikolle: Joissain tapauksissa kissa ei pidä kotona käytettävästä hiekasta tai hiekka voi vaihtoehtoisesti aiheuttaa kissalle allergiaoireita. Tämän vuoksi kannattaa kokeilla toisen tyyppisen hiekan käyttöä, mikäli lemmikki kärsii ummetuksesta. Ummetusta voi esiintyä myös siitä yksinkertaisesta syystä, että kissa pääsee liian harvoin tarpeilleen. Lemmikillä tuleekin aina olla vapaa pääsy laatikolle.
  • Turkin harjaaminen: Säännöllinen harjaaminen irrottaa kuolleet ja irronneet karvat kissan turkista, jolloin suuri määrä karvaa ei päädy eläimen elimistöön tämän nuollessa itseään. Pahimmassa tapauksessa ruoansulatuskanavaan päätyneet karvat muodostavat karvapalloja, jotka tukkivat suoliston.