Iäkkään koiran kognitiivinen dysfunktio
Aivan kuten ihmisilläkin, myös koirilla ikääntyminen heikentää kehoa ja usein myös mieltä. Tutun eläimen käytöksen muuttuessa omistaja saattaa pelätä lemmikin kärsivän fyysisestä sairaudesta, kun tosiasiassa kyseessä on usein kognitiivinen dysfunktio.
Mikä on koiran kognitiivinen dysfunktio?
Koiran kognitiivinen dysfunktio eli koiran dementia on vaiva, joka näkyy kognitiivisina ja käytökseen liittyvinä muutoksina. Se on aivoja rappeuttava sairaus, jota esiintyy jopa 35 prosentilla ikääntyvistä koirista.
Kognitiivinen dysfunktio pystytään tyypillisesti diagnosoimaan koiran havainnoinnin ja omistajan haastattelun perusteella, minkä lisäksi verikokeilla voidaan sulkea pois muita sairauksia. Pitkälle edennyt dementia on mahdollista todentaa myös magneettikuvauksella.
Dementia aiheuttaa koiran aivoissa muutoksia, samaan tapaan kuin ihmiselläkin:
- Aivokuoren atrofia
- Aivokalvon paksuuntuma ja kalkkeutuma
- Aivokammion turvotus
- Hermotukikudoksen muutokset
- Neuronien määrän lasku
Kognitiivisen dysfunktion oireet
On tavallista, että ikääntyvän koiran liikkeet hidastuvat ja eläin viettää entistä enemmän aikaa leväten. Toisinaan vanhan koiran käytös muuttuu selvästi, joskus jopa dramaattisesti. Siinä missä muutokset käytöksessä nähtiin aikaisemmin normaalina osana ikääntymässä, tänä päivänä monet asiantuntijat uskovat muutosten taustalla olevan nimenomaan kognitiivinen dysfunktio.
Tämä vaiva ilmenee koiralla pitkällä aikavälillä toistuvina käytösoireina, joita voitaisiin kutsua vanhuudenhöperyydeksi. Käytännössä koira esimerkiksi kärsii hämmennyksestä, levottomuudesta ja hajamielisyydestä sekä unohtaa aikaisemmin oppimansa ja tuntemansa asiat, paikat ja ihmiset. Vaikka vieraat ihmiset ja eläimet voivatkin unohtua, yleensä koira tunnistaa edelleen samassa kodissa asuvat perheenjäsenensä.
Koko ikänsä sisäsiistinä ollut eläin voi alkaa pissailla sisään koiranpennun tavoin. Se tyhjentää rakkonsa vaistomaisesti sen ollessa täynnä, eikä ymmärrä toimivansa väärin. Koira saattaa unohtaa syöneensä juuri ja pyytää sen vuoksi jatkuvasti lisää ruokaa tai yrittää syödä vääristä paikoista.
Jos omistaja ei ole näköetäisyydellä, koira voi luulla olevansa yksin kotona ja alkaa käyttäytyä levottomasti ja itkeskellä. Hellyyden osoitukset eivät ehkä kiinnosta lemmikkiä entiseen tapaan, eikä se enää pyydä omistajaansa leikkimään.
Yksi tyypillisistä kognitiivisen dysfunktion oireista on unirytmin häiriintyminen, jolloin koira saattaa olla uninen päivällä, mutta yöllä sillä ei riitä unta, joten se vaeltelee ympäri kotia ja touhuilee omiaan.
Kognitiivisen dysfunktion hoito
Suomessa ei ole tarjolla erityisiä koirien kognitiiviseen dysfunktioon tarkoitettuja lääkkeitä, mutta joissain tapauksissa hoidossa voidaan hyödyntää ihmisten dementialääkkeitä. Dementian hoito on ensisijaisesti tukihoitoa, jolla parannetaan koiran elämänlaatua ja lievitetään oireita.
Tapauksesta riippuen apua voidaan saada ruokavalion muutoksista, ravintolisistä tai käytösterapiasta. Esimerkiksi E-vitamiinin, rasvahappoja sisältävien ravintolisien ja aivotoimintaa parantavien antioksidanttivalmisteiden käytöstä on havaittu olevan apua joidenkin koirien kohdalla.
Kuten niin monessa muussakin sairaudessa, myös dementiassa paras hoito on ennaltaehkäisy. Paras lääke on tarjota lemmikille koko sen elämän ajan tarpeeksi liikuntaa ja aktivointia sekä laadukasta ruokaa.
Myös seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä, jos oma koira kärsii kognitiivisesta dysfunktiosta:
- Rutiineja kannattaa pyrkiä noudattamaan mahdollisimman tarkkaan. Nuoremmatkin koirat nauttivat rutiineista, mutta erityisesti iäkkäiden ja dementiasta kärsivien koirien kohdalla tutut ja turvalliset tavat ovat tärkeitä. Stressaavia tilanteita kannattaa pyrkiä välttämään.
- Vaikka koira sairastaisi dementiaa, on sen fyysisestä kunnosta ja aktiivisuudesta huolehdittava. Säännöllinen ulkoilu ja kunnolliset kävelylenkit – mikäli eläin ei kärsi liikunnan estävästä fyysisestä vaivasta – auttavat ylläpitämään niin fyysistä kuin henkistäkin terveyttä.
- Koiran turvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä lemmikki saattaa hajamielisyyksissään loukata itsensä. Omistajan tulee siis varmistaa, ettei koira pääse esimerkiksi kaatumaan tai putoamaan kodin sisällä tai ulkoilun aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Head, E. (2013). A canine model of human aging and Alzheimer’s disease. Biochimica et Biophysica Acta (BBA) – Molecular Basis of Disease. https://doi.org/10.1016/j.bbadis.2013.03.016
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.