Eri rotuiset koirat käyttäytyvät eri tavoin
Koirarodut eivät poikkea toisistaan ainoastaan ulkonäöltään. Koiria on aikojen saatossa jalostettu pärjäämään tietyissä työtehtävissä, kuten laumojen paimentamisessa tai metsästyksessä. Vaikka entistä harvempi koira tekee enää tänä päivänä töitä, vaistonvaraiset käytösmallit eivät ole kadonneet, ja eri rotuiset koirat käyttäytyvät edelleen keskenään eri tavoin.
Eri rotuiset koirat käyttäytyvät eri tavoin
Vaistonvarainen käytös on perintötekijöiden aikaansaamaa, ja se voi siirtyä tulevillekin sukupolville. Tällaista käytöstä on koiralla siis luonnostaan. Kaikilla eläimillä on eräitä yhteisiä vaistoja, kuten esimerkiksi vaisto selviytyä ja syödä.
Moni koirarotu on luotu tekemään aivan tiettyä työtä. Paimenkoirat, vartiokoirat ja metsästyskoirat on luotu niiden työkykyä ajatellen, ei kauneuden vuoksi. Mitä tulee työkoiriin, niille on luotu eräitä vaistonvaraisia käytösmuotoja, joita ei pystytä opettamaan – koira siis tietää aivan ilman apua, miten tietyt asiat tehdään.
Lemmikkikoirillakin on näitä samoja käytösmuotoja, vaikka ne eivät koskaan olisi käyttäneet kyseisiä ominaisuuksiaan. Kun koira on stressaantunut, sillä saattaa ilmetä enemmän vaistonvaraista käytöstä. Tämä voi olla omistajasta yllättävää tai hassua, mutta on muistettava, että jos koira käyttäytyy vaistonvaraisesti epätavallisella tavalla, tämä kertoo sen stressaantuneisuudesta.
1. Paimentaminen
Kaikilla paimenkoiraroduilla on ollut aikoinaan työnä karjan paimentaminen, mutta useita rotuja ei ole käytetty tähän toimintaan vuosikymmeniin. Toisia taas käytetään edelleen karjan paimentamisessa. Esimerkiksi bordercollie pystyy kokoamaan eläimiä jo hyvin nuorena, ja jo viiden viikon iässä se pystyy valvomaan ja yrittämään paimentaa elämiä.
Kun koira on täysikasvuinen, se voi hermostuneena alkaa valvoa lapsia tai muita koiria, tai äärimmäisissä tapauksissa paljon pienempiäkin eläimiä, kuten muurahaisia.
2. Kaivaminen
Terrierit kuuluvat parhaimpiin jänisten, rottien ja muiden pienten eläinten pyydystäjiin. Nykyisin nämä koirat ovat vain kotieläimiä, mutta yorkshirenterrieri ja valkoinen länsiylämaanterrieri ovat silti hyviä metsästäjiä. Ne kaivavat maata saadakseen kiinni kolossa piileksivät eläimet.
Terrieri siis kaivaa luonnostaan maata ja tekee siihen koloja, ja siksi tällaisen koiran omistajalla ei ehkä ole puutarhassaan enää – koira on kaivanut kaiken maan ylösalaisin. Terrieri voidaan joskus nähdä myös “kaivamassa” sohvatyynyjä.
3. Erilaiset leikit
Roduilla on erilaisia mieltymyksiä leikkejäkin koskien, ja metsästyskoirat leikkivät päätään työntämällä tai puremalla, kun taas ajokoirat, kuten podencot tai vinttikoirat, pitävät toistensa jahtaamisesta pitkiä matkoja. Geeniensä vuoksi paimenkoirat taas usein purevat toisten koirien jalkoja leikkiessään. Terrieri puolestaan haukkuu paljon enemmän kuin muut koirarodut.
4. Tapa kommunikoida
Koira viestii eleillään, ja se käyttää tässä koko kehoaan, nenä, korvat ja häntä mukaan lukien. Koira, joka ei pysty käyttämään tiettyä kehonsa osaa, vahvistaa viestintäänsä muiden kehoalueiden avulla.
Riippuvakorvainen koira, kuten basset hound, ei pysty liikuttamaan korviaan viestiäkseen. Samoin koira, jolla on kasvoillaan pitkää karvaa, kuten vaikkapa nautseri, ei voi näyttää kieltään tai hampaitaan kovin hyvin. Nämä rodut ovat tietoisia kyseisistä puutteistaan, ja ne pystyvät viestimään tehokkaasti muulla kehollaan.
5. Viestintä
Metsästyskoirat jaetaan toimintojensa mukaan, ja pointterit osoittavat saaliin sijainnin jähmettymällä ja nostamalla toisen etujalkansa.
Jos näet koiran tekevän näin, katso mihin se osoittaa. Pointtereilla on tämä seisontavaisto geeneissään, ja ne tekevät näin näyttääkseen jotakin hyvin kiinnostavaa tai sitten stressin merkkinä.
6. Hakeminen
Yksi metsästystoiminto koiralla on saaliin vieminen. Esimerkiksi labradorit luotiin tähän tarkoitukseen, ja tämä rotu (sekä muut samanlaiset, kuten esimerkiksi kultainennoutaja) on perinyt kyseisen vaistonvaraisen käytöksen. Labradorille on helppoa nostaa varovaisesti esineitä suullaan, sillä sen esi-isien tarvitsi kantaa saalista suussaan vahingoittamatta sitä.
Kun labradori hermostuu, se usein nostaa asioita ja vie niitä jonnekin. On koteja, joissa labradorilla on aina kenkä, tv-kaukosäädin tai pehmolelu vietynä. Näin käy siksi, että koiran luonnollisena vaistona on kantaa asioita suussaan. Jotkut koirat tekevät näin huvikseen, mutta normaalisti käytös on stressin tai hermostuneisuuden merkki.
Lopuksi haluamme vielä muistuttaa, että koiran vaistonvarainen käytös on sellaista, jota koiralla ilmenee ilman, että se ajattelisi asiaa. Koiraa on hyvin vaikea opettaa silloin, kun se käyttäytyy näin hermostuneisuudesta tai stressistä johtuen.
Jos tiedät, mikä koirasi perimä on ja tiedät, minkä tyyppistä työtä sen rotu luotiin aikoinaan tekemään, voit oppia tunnistamaan eläimen vaistonvaraisen käytöksen ja tietää, milloin se saattaa olla hermostunut.