Eri ikäisten koirien energiantarve
Oikeanlaista ruokaa syövä ja siitä kaikki tarvitsemansa ravintoaineet saava koira on terve, onnellinen ja energinen. Koiran ravitsemukselliset tarpeet riippuvat muun muassa sen terveydentilasta, aktiivisuudesta, koosta ja painosta. Koirien energiantarve vaihtelee myös iän mukaan, ja tänään puhummekin siitä, miten paljon ruokaa eri elämänvaiheissa olevat koirat keskimäärin tarvitsevat.
Eri ikäisten koirien energiantarve
Koirien ravinnollisiin tarpeisiin vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten koko, rotu, ikä, terveydentila, sukupuoli ja aktiivisuus. Esimerkiksi pienet koirat tarvitsevat isoja lajitovereitaan enemmän energiaa suhteessa kokoonsa. Tämän vuoksi koirien energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista painokiloa kohden. Metabolinen paino muodostetaan korottamalla koiran paino potenssiin 0,75. Energiantarve vaihtelee ollen noin 120-140 kcal vuorokaudessa metabolista elopainokiloa kohden.
Pentujen energiantarve
Koiranpennun oikeanlainen ruokinta on tärkeää, sillä tasapainoinen ruokavalio takaa pennulle sopivan kasvuvauhdin ja tukee sen yleistä hyvinvointia. Pennulle ei siis saa tarjota liian vähän eikä liikaa ruokaa. Liian suuri energiamäärä lisää isokokoisilla pennuilla kasvunopeutta ja voi altistaa nivelten kehityshäiriöille. Pienten rotujen pennuilla ruoan täytyy olla riittävän energiapitoista, jotta kasvunopeus pysyy tasaisena.
Pennuilla energiantarve ei ole suoraan verrannollinen painoon, vaan energiantarpeen määritykseen vaikuttaa se, kuinka paljon pentu painaa suhteessa aikuispainoonsa. Koska energiantarve tasoittuu iän myötä, nuorempi pentu tarvitsee suhteessa enemmän energiaa kuin aikuisikää lähestyvä pentu.
Aikuisten koirien energiantarve
Terveen ja normaalipainoisen aikuisen koiran energiantarve on vuorokaudessa noin 85-130 kilokaloria metabolista painokiloa kohti. Esimerkiksi 10 kilon painoisen koiran metabolinen elopaino on 5,62 kg ja energiatarve 506-730 kilokaloria vuorokaudessa. Isoilla koirilla energiantarve painokiloa kohden vähenee, joten lemmikkiä ruokittaessa kannattaa käyttää apuna pakkauksen ruokintasuositusta.
Ikääntyvien koirien energiantarve
Koiran energiantarve laskee tyypillisesti ikääntymisen myötä, kun lihaskudoksen osuus pienenee ja rasvakudoksen kasvaa. Yleensä myös koiran aktiivisuus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Kaikki nämä tekijät yhdessä altistavat koiran ylipainolle. Ikääntyvän koiran ruokavalioon, painoon ja yleiskuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja pieneenkin ylipainoon puututtava. Useimmilla koirilla paino pysyy kurissa, kun energian, rasvan ja ruoan saantia rajoitetaan hieman ja makupalojen syömistä vähennetään.
Ikääntyvä koira tarvitsee tyypillisesti ruokaa, jossa on 15-23 % proteiinia. Liian suuri proteiinin määrä ruokavaliossa voi vaikuttaa haitallisesti koiran munuaisiin. Vanhan koiran ruoan rasvapitoisuudeksi suositellaan noin 7-15 %. Kuidun määrää kannattaa lisätä ruoansulatuksen toiminnan varmistamiseksi ja ummetuksen kaltaisten ongelmien ehkäisemiseksi.
Miten koiran ruokavalio kannattaa koostaa?
Koira on elänyt ihmise nrinnalla tuhansia vuosia ja kehittynyt sinä aikana ruokavalioltaan hyvin joustavaksi. Koirasta puhutaan usein kaikkiruokaisena tai sekasyöjänä, sillä sille maistuvat eläinperäisen ravinnon lisäksi myös kasvikset. Koiran elimistö ja ruoansulatusjärjestelmä ovat kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominaiset, mikä tarkoittaa, että ison osan koiran ruokavaliosta tulisi koostua lihasta. Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, minkä vuoksi se tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa.
Aikuisen koiran proteiinitarve täyttyy, kun raaka-aineista on vähintään 35-45 % lihatuotteita tai muita korkealaatuisia valkuaisraaka-aineita. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti paitsi eläinperäistä proteiinia, myös rasvaa. Suuret määrät vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten raakaa kasvisravintoa, sen sijaan aiheuttavat monelle koiralle ruoansulatusongelmia. Koira ei tarvitse runsasta määrää hiilihydraatteja, mutta saa kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta energiapitoista tärkkelystä, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Lemmikin ruoan ei tulisi sisältää keinotekoisia väri-, maku- tai säilöntäaineita tai sokeria.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- McDonald, Edwards, Grennhalgh y Morgan. Nutrición animal.Zaragoza, Editorial Acribia, 1995.
- Hand, Tharcher, Remillard y Roudebush. Nutrición clínica en pequeños animales. Buenos Aires; Panamericana, 2000.
- Guía de nutrición Hill’s.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.