6 syytä, miksi koiraa ei saa rangaista

Kaikki koiranomistajat välittävät lemmikkinsä kouluttamisesta. Opetamme jatkuvasti asioita koirillemme, ja vaikka lemmikki vaan toistaisi omistajansa toimintaa, se ei koskaan lakkaa oppimasta. Tiedämme, että koiramme tehdessä jotain, mistä pidämme, meidän tulisi palkita sitä. Samoin, kun koira tekee jotain, mistä emme pidä, rankaisemme sitä.

Koiranomistajina meidän kuitenkin tulisi kysyä itseltämme, onko koiran rankaiseminen asianmukaista? Auttaako se koiraa oppimaan? Kerromme kuusi syytä, miksi koiraa ei saa rangaista.

Fyysiset ja psykologiset rangaistukset

Rangaistus voidaan kuvata epämiellyttävänä kokemuksena, joka seuraa sellaista toimintaa, jota ei haluta toistettavan. Rangaistus on esimerkiksi se, että nykäisee koiran talutushihnaa, kun koira yrittää lähteä jahtaamaan pyöräilijää.

Yleisesti ottaen on olemassa kahden tyyppisiä rangaistuksia: fyysisiä ja psykologisia. Esimerkkejä fyysisistä rangaistuksista ovat läimäisyt, potkut ja lyönnit, mutta myös hihnan vetäminen tai koiran liikkumisen estäminen.

Psykologinen rankaiseminen on huomattavasti tuntemattomampi rankaisun muoto, joten emme välttämättä muista ottaa huomioon, että myös tämän tyyppinen rankaiseminen voi olla erittäin vahingollista. Vaikka psykologinen rankaiseminen ei vahingoita koiraa fyysisesti, se uhkaa lemmikin henkistä hyvinvointia.

Uhkailu, huutaminen, haukkuminen, koiran eristäminen ja se kuuluisa tiukka ”ei!” ovat esimerkkejä tämän tyyppisistä rangaistusmetodeista.

Kummankin tyyppinen rankaiseminen aiheuttaa koiralle harmia, ja paitsi estää koiraa käyttäytymästä paremmin, myös hidastaa sen oppimista. Toisin sanoen, rangaistessamme koiraamme, se oppii hitaammin ja vähemmän.

Positiivinen vahvistaminen

Paras tapa opettaa koiralle asioita (tai mille tahansa muullekaan eläimelle, tämä on esimerkiksi delfiinien koulutuksessa käytetty tekniikka), on positiivinen vahvistaminen.

Positiivisessa vahvistamisessa koiralle annetaan palkinto aina, kun se tekee jotain, mitä haluamme sen tekevän uudelleen. Positiivinen kokemus rohkaisee koiraa toistamaan tätä toimintaa. Koiran voi palkita esimerkiksi ruoalla, huomiolla tai lelulla.

1. Emme osaa rangaista oikein

Oppimisen lait -teorian mukaan rangaistus auttaa ihmistä oppimaan uusia asioita. Rankaiseminen kuitenkin tulee suorittaa oikealla intensiteetillä ja oikeaan aikaan. Ihmiset eivät kuitenkaan suorita rankaisua niin tarkasti kuin tarve on.

Emme osaa rangaista oikein, vaan suoritamme rankaisemisen liian myöhään, liian rajusti tai liian pehmeästi. Emme osaa käyttää rangaistusta hyväksemme kertoaksemme koiralle, mitä haluamme siltä. Kun koira kokee rangaistukset sattumanvaraisina, ne ovat hyödyttömiä oppimisen kannalta.

2. Rangaistus keskeyttää oppimisprosessin

Yksi varmimmista tavoista oppia, on yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun koiralle annetaan mahdollisuus oppia jotain, se kokeilee erilaisia keinoja saavuttaakseen kouluttajan toivoman lopputuloksen. Jos koira palkitaan, sille annetaan selvä merkki siitä, miten sen halutaan toimivan, ja näin eläin oppii.

Päinvastoin, jos rankaisemme koiraa sen tehdessä jotain, mistä emme pidä, keskeytämme oppimisprosessin, emmekä anna eläimelle mahdollisuutta toimia, kuten toivomme sen toimivan. Rankaisemme siis liian aikaisin ja estämme näin koiran mahdollisuuden jatkaa yrittämistä.

3. Rankaiseminen aiheuttaa pelkoa

Rankaiseminen aiheuttaa koirissa pelkoa, samalla tavoin kuin pienissä lapsissa. Fyysinen rangaistus aiheuttaa pelon lisäksi kipua, mutta myös psykologinen rankaiseminen herättää pelkoa.

Ei-fyysisiä rangaistuskeinoja käytettäessä koira kokee, että sitä estetään tekemästä asioita, joita se ei ymmärrä, ja sille annetaan käskyjä, joita se ei osaa noudattaa. Tämä aiheuttaa epätasapainottomuutta ja vahinkoa rangaistuksen kohteessa.

Yksikään ihminen tai eläin ei ole onnellinen joutuessaan pelkäämään. Rangaistukset säikäyttävät, satuttavat ja vaikuttavat suuresti lemmikkiemme hyvinvointiin.

4. Koira ei enää luota omistajaansa

Antamamme rangaistukset ovat sattumanvaraisia, huonosti ajoitettuja ja voivat vaikuttaa koiraan emotionaalisesti. Koira kokee, ettei rangaistuksissa ole minkäänlaisia sääntöjä. Rangaistu koira kokee meidät arvaattomiksi.

Jos rankaisemme koiraamme kerta toisensa jälkeen, se ei enää luota meihin, eikä halua viettää aikaa kanssamme. Aiheutamme koiralle ikäviä kokemuksia ilman, että koira ymmärtää, miksi näin tapahtuu. Meistä tulee hulluja ihmisiä, joihin koira ei voi luottaa.

5. Rangaistus ei tarjoa tietoa

Tämä saattaa olla tärkein syy jättää rankaisematta koiraa: rangaistus ei tarjoa eläimelle tietoa siitä, mitä haluttu käytös on. Rankaisemalla kerromme koiralle, mitä emme halua sen tekevän, mutta emme, miten sen tulisi toimia. Jos emme anna koiralle mahdollisuutta kokeilla erilaisia tapoja, kunnes se löytää oikean, se ei tule koskaan oppimaan haluttua käytöstä.

Rankaisemalla koiraa estämme sitä keksimästä ratkaisua, johon toivomme sen päätyvän. Emme anna eläimen oppia, vaan päinvastoin rajoitamme sitä. Jos koira ei tiedä, mikä on hyvää käytöstä, se ei luonnollisestikaan noudata sitä.

6. Rankaiseminen tuntuu pahalta

Harva ihminen nauttii koiransa rankaisemisesta tai torumisesta, kun taas lemmikin palkitseminen tuntuu hyvältä. Koiransa käytöstä jatkuvasti korjaava omistaja tuntee olonsa onnettomaksi ja turhautuneeksi. Sen sijaan lemmikin palkitseminen sen oppiessa on erittäin tyydyttävää.

Jos muut syyt eivät vakuuta omistajaa siitä, miksi koiraa ei saa rangaista, ehkä tämä tekee niin: rankaiseminen tuntuu pahalta. Olet onnellisempi, ja suhteesi koiraasi on parempi, keskittyessäsi asioihin, joita lemmikkisi tekee hyvin, ja opetellessasi palkitsemaan koiran, kun se palkinnon ansaitsee.

Voimme siis olla varmoja siitä, että rankaisemisella on negatiivisia vaikutuksia sekä ihmiseen että koiraan. Koulutusmetodien vaihtaminen rankaisemisesta palkitsemiseen saa myös ihmisen tuntemaan olonsa paremmaksi.

Rangaistusten käyttö koiraa kouluttaessa paitsi estää koiraa oppimasta, myös saa omistajan tuntemaan olonsa huonoksi. Kun kiellämme rankaisemisen ja keskitymme hyvän käytöksen palkitsemiseen, koira
oppii nopeammin ja on kaikin puolin onnellisempi.