Hyppyhämähäkit: ominaisuudet, elinympäristö, ruokavalio ja lisääntyminen
Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Cesar Paul Gonzalez Gonzalez
Hyppyhämähäkit ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota, koska niiden “söpö” ulkonäkö on yksi silmiinpistävimmistä niveljalkaisten maailmassa. Tämän ansiosta ne ovat toimineet inspiraationa useille animaatioille, piirretyille elokuville ja fiktiivisille tarinoille.
Toisin kuin ehkä luullaan, termiä “hyppyhämähäkki” ei käytetä vain yksittäisen lajin nimenä, vaan myös kokonaisen taksonomisen perheen nimenä. Haluatko tietää lisää näistä erikoisista hämähäkeistä? Jatka artikkelin lukemista.
Salticidae-heimon taksonomia
Kaikki hyppyhämähäkit ryhmitellään Salticidae-heimoon (hämähäkkien lahkoon), johon kuuluu 5 934 lajia ja noin 573 sukua. Aikakauslehdessä Ecologica Montenegrina julkaistun artikkelin mukaan kuitenkin noin 2 204 lajia on vielä kuvaamatta kokonaisuudessaan. Toisin sanoen tietoja on saatavilla vain jommasta kummasta sukupuolesta (uros tai naaras).
Kuten muidenkin hämähäkkiryhmien kohdalla, myös hyppyhämähäkkien heimoon kuuluvista lajeista ja suvuista on paljon puutteellista tietoa. Tämä johtuu pääasiassa niiden löytämisen vaikeudesta, sillä ne ovat pieniä hämähäkkejä, joita on vaikea havaita luonnossa.
Tietojen puutteesta huolimatta Salticidae-heimo edustaa yhtä maailman monipuolisimmista taksonomisista ryhmistä. Tältä osin kirja Salticid Spiders of Misiones: A Guide to Identification (basal tribes) toteaa, että tällainen lajirikkaus merkitsee, että sillä on laaja levinneisyys. Myös tästä syystä hyppyhämähäkeistä on tullut niin suosittuja ympäri maailmaa.
Missä hyppyhämähäkit elävät?
Scientia-lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, että hyppyhämähäkit ovat levinneet laajasti trooppisille ja lauhkeille alueille. Ne pystyvät kuitenkin elämään myös boreaalisilla vyöhykkeillä, joten lämpötila ei näytä olevan rajoittava tekijä näille lajeille.
Hyppyhämähäkkejä tavataan yleensä paikoissa, joissa on runsaasti kasvillisuutta, jossa ne muodostavat syviä yhteyksiä joidenkin kasvilajien kanssa.
Ne elävät myös eri korkeustasoille muodostuvissa mikrohabitaateissa puiden aina latvoista maahan saakka. Tämä tarkoittaa, että niiden sijainti luonnossa riippuu hyvin paljon lajista.
Miltä hyppyhämähäkit näyttävät?
Hyppyhämähäkeillä on sama perusmorfologia kuin muillakin hämähäkeillä. Toisin sanoen niiden ruumis on jaettu kahteen pääosaan:
- Eturuumis: Se on pieni ja sisältää kaikki raajat, suun ja silmät.
- Takaruumis: Tämä on hieman suurempi ja sisältää suurimman osan hämähäkin elimistä.
On vaikea määrittää yleisiä ominaisuuksia, joissa otetaan huomioon kaikki 5 934 lajia. On kuitenkin mahdollista luetella fyysiset piirteet ja ominaisuudet, joiden perusteella yleensä määritetään, että hämähäkki kuuluu Salticidae-heimoon. Nämä ovat seuraavat:
- Pieni koko: Niiden pituus on (noin) 3-15 mm.
- Suuret silmät edessä: Neljä niiden kahdeksasta silmästä on etusilmiä, ja kaksi keskimmäistä silmää erottuvat kokonsa vuoksi.
- Suuret jalkajalat: Näiden hämähäkkien ei-lokomotoriset raajat (ensimmäinen pari) ovat usein “epätavallisen” leveät, mikä on silmiinpistävä piirre kosiskelussa.
- Diagonaalisesti järjestetyt suukappaleet: Niitä on kaksi, ne muistuttavat torahampaita ja niiden tarkoituksena on pyydystää saalista.
- Karvoitus: Karvojen tehtävä ja tiheys voivat vaihdella lajeittain, ja ne vaihtelevat yksilöistä, joilla on tiheä karvoitus, yksilöihin, joissa tämä piirre ei ole yhtä ilmeinen.
- Ne eivät rakenna verkkoja pyydystääkseen saalista: Vaikka hyppyhämähäkeillä on kyky tuottaa verkkoa, ne eivät käytä sitä metsästysstrategiana. Current Biology -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan mukaan ne käyttävät sitä eräänlaisena “turvaköytenä”, joka “ankkuroi” ne korkeisiin pintoihin putoamisen varalta.
- Erinomainen liikkumiskyky: The Journal of Arachnology –lehdessä julkaistun artikkelin mukaan hyppyhämähäkit ovat tunnettuja suuresta nopeudestaan liikkuessaan. Tätä kykyä käytetään usein metsästyksessä ja viholliselta pakenemisessa, usein yhdessä hyppäämisen kanssa.
Väritys
Vaikka hyppyhämähäkeillä tiedetäänkin olevan kirkas, huomiota herättävä väritys, tämä ominaisuus ei aina ole läsnä kaikissa lajeissa. Itse asiassa suurella osalla näistä hämähäkeistä on seuraavat värikuviot, jotka ovat huomaamattomia:
- Tumma
- Himmeä
- Läpikuultava
Poikkeustapauksissa tietyt hyppyhämähäkkilajit käyttävät silmiinpistäviä värejä naamiointistrategiana.
Kuten esimerkiksi Revista Brasileira de Biologiassa julkaistussa artikkelissa kerrotaan, Psecas viridipurpureus käyttää kirkkaanpunaista vartaloa jäädäkseen huomaamatta Bromelia balansae -kasvin lehdillä.
Käyttäytyminen
Toisin kuin muut hämähäkit, hyppyhämähäkit ovat yleensä päiväaktiivisia olentoja, eli ne liikkuvat enimmäkseen päivisin. Aikakauslehdessä Journal of Experimental Biology julkaistun artikkelin mukaan tämä näyttää johtuvan niiden suuresta visuaalisesta kyvystä. Tämä tarkoittaa, että koska ne pystyvät havaitsemaan ympäristönsä paremmin silmiensä ansiosta, ne suorittavat toimintansa mieluummin valoisaan aikaan.
Hyppyhämähäkit pystyvät toki liikkumaan myös yöllä, sillä niiden karvat antavat niille ylimääräistä aistitietoa, joka täydentää niiden ympäristön havaitsemista. Niiden yöllisillä kyvyillä on tietysti tietyt rajat, mutta ne eivät ole suinkaan avuttomia.
Mitä hyppyhämähäkit syövät?
Vaikka ruokavalio riippuu jokaisesta hyppyhämähäkkilajista, yleisesti ottaen ne kaikki syövät erilaisia niveljalkaisia. European Journal of Entomology -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Menemerus taeniatus -lajin kohdalla saaliin valintaa näyttää rajoittavan yksilön koko.
Toisin sanoen hyppyhämähäkit syövät yleensä itseään pienempiä niveljalkaisia.
Nämä hämähäkit ovat erinomaisia metsästäjiä. Ne kyttäävät saalistaan hetken aikaa varmistaakseen, että se on vaivan ja energiankulutuksen arvoinen. Heti kun ne ovat todenneet, että se on kannattavaa, ne pystyvät valitsemaan eri takaa-ajostrategioiden välillä. Jotkin lajit esimerkiksi hiipivät uhrinsa luokse ja hyökkäävät yllätyksellisesti, kun taas toiset päättävät jahdata sitä (ilman hiipimistä).
On huomattava, että hyppyhämähäkkien ruokavalioon ei kuulu vain lihaa, vaan ne voivat syödä myös nektaria tai mettä. Cambridge University Pressin kautta raportoidut tutkimukset väittävät, että on tunnistettu ainakin 90 hyppyhämähäkkilajia, jotka satunnaisesti syövät nektaria.
Hyppyhämähäkkien lisääntyminen
Hyppyhämähäkkien kosiskelu on ehkä yksi mielenkiintoisimmista tapahtumista, joita ryhmässä voidaan havaita. Tämä johtuu siitä, että urokset käyttävät erilaisia liikkeitä ja ääniä yrittäessään houkutella parittelukumppaneita.
Vaikka se ei olekaan yleinen sääntö, useimmat lajit aloittavat kosiskelun rytmikkäillä liikkeillä, joissa ne esittelevät pedipalppejaan (leukaraajojaan).
Näissä rakenteissa voi olla värikkäitä kuvioita, jotka näkyvät hyvin prosessin aikana. Lisäksi värikkäät yksilöt, kuten riikinkukkohämähäkki (Maratus volans), nostavat usein vatsaansa täydentääkseen “tanssiaan”.
Tämäntyyppinen kosiskelu antaa uroksille mahdollisuuden päästä tarpeeksi lähelle naarasta hedelmöittääkseen sen. Siksi uros tuo heti kosketuksiin päästyään spermapaketin (spermatophore) naaraaseen ja siirtyy välittömästi pois.
Naaraat sijoittavat munansa seittisäkkeihin ja säilyttävät ne suojissaan. Vaikka vanhempien huolenpitoa ei sinällään ole, emo suojelee jälkeläisiään ja odottaa, että poikaset kypsyvät, ennen kuin ne lähtevät pesästä.
Pieniä ja erikoisia
Kuten huomaat, hyppyhämähäkit ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia lajeja, jotka kätkevät sisäänsä loputtomasti kuriositeetteja. On tietysti mahdotonta käsitellä jokaisen hyppyhämähäkin erityispiirteitä, mutta on enemmän kuin selvää, että niillä on suuri karisma ja läsnäolo maailmassa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arizala, S. & Quintero, D. (2016). Diversidad de arañas saltarinas (Araneae: Salticidae) en dos Especies de Bromelias (Poales: Bromeliaceae) del Parque Nacional Altos de Campana, Panamá. Scientia, 26(1), 25-36. https://www.researchgate.net/publication/308202192_Diversidad_de_aranas_saltarinas_Araneae_Salticidae_en_dos_especies_de_bromeli
- Bartos, M., & Szczepko, K. (2012). Development of prey-specific predatory behavior in a jumping spider (Araneae: Salticidae). The Journal of Arachnology, 40(2), 228-233. https://bioone.org/journals/the-journal-of-arachnology/volume-40/issue-2/Hi11-66.1/Development-of-prey-specific-predatory-behavior-in-a-jumping-spider/10.1636/Hi11-66.1.short
- Cerveira, A. M., Jackson, R. R., & Nelson, X. J. (2019). Dim-light vision in jumping spiders (Araneae, Salticidae): identification of prey and rivals. Journal of Experimental Biology, 222(9), jeb198069. https://journals.biologists.com/jeb/article/222/9/jeb198069/679/Dim-light-vision-in-jumping-spiders-Araneae
- Chen, A., Kim, K., & Shamble, P. S. (2021). Rapid mid-jump production of high-performance silk by jumping spiders. Current Biology, 31(21), R1422-R1423. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982221012938
- De Omena, P. M., & Romero, G. Q. (2010). Using visual cues of microhabitat traits to find home: the case study of a bromeliad-living jumping spider (Salticidae). Behavioral Ecology, 21(4), 690-695. https://academic.oup.com/beheco/article/21/4/690/247649
- Huseynov, E. F. (2005). Natural prey of the jumping spider Menemerus taeniatus (Araneae: Salticidae). European Journal of Entomology, 102(4), 797. https://www.researchgate.net/publication/270497182_Natural_prey_of_the_jumping_spider_Menemerus_taeniatus_Araneae_Salticidae
- Jackson, R. R., Pollard, S. D., Li, D., & Fijn, N. (2002). Interpopulation variation in the risk-related decisions of Portia labiata, an araneophagic jumping spider (Araneae, Salticidae), during predatory sequences with spitting spiders. Animal Cognition, 5(4), 215. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12461599/
- Jackson, R. R., Pollard, S. D., Nelson, X. J., Edwards, G. B., & Barrion, A. T. (2001). Jumping spiders (Araneae: Salticidae) that feed on nectar. Journal of Zoology, 255(1), 25-29. https://www.cambridge.org/core/journals/journal-of-zoology/article/abs/jumping-spiders-araneae-salticidae-that-feed-on-nectar/7690330E37C061FA101EEACAAA76F890
- Maddison, W. P. (2015). A phylogenetic classification of jumping spiders (Araneae: Salticidae). Journal of Arachnology, 231-292. https://bioone.org/journals/the-journal-of-arachnology/volume-43/issue-3/arac-43-03-231-292/A-phylogenetic-classification-of-jumping-spiders-Araneae-Salticidae/10.1636/arac-43-03-231-292.short#:~:text=The%20classification%20of%20jumping%20spiders,both%20molecular%20and%20morphological%20information.
- Maddison, W. P., & Hedin, M. C. (2003). Jumping spider phylogeny (Araneae: Salticidae). Invertebrate Systematics, 17(4), 529-549. https://www.publish.csiro.au/is/IS02044
- Maddison, W. P., Beattie, I., Marathe, K., Ng, P. Y., Kanesharatnam, N., Benjamin, S. P., & Kunte, K. (2020). A phylogenetic and taxonomic review of baviine jumping spiders (Araneae, Salticidae, Baviini). ZooKeys, 1004, 27. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7758311/
- Prószyński, J. (2017). Pragmatic classification of the World’s Salticidae (Araneae). Ecologica Montenegrina, 12, 1-133. https://www.biotaxa.org/em/article/view/em.2017.12.1
- Richman, D. B., & Jackson, R. R. (1992). A review of the ethology of jumping spiders (Araneae, Salticidae). Bulletin of the British Arachnological Society, 9(2), 33-37. https://www.researchgate.net/publication/267938733_A_review_of_the_ethology_of_jumping_spiders_Araneae_Salticidae
- Rossa-Feres, D. D. C., Romero, G. Q., Gonçalves-de-Freitas, E., & Feres, R. J. F. (2000). Reproductive behavior and seasonal occurrence of Psecas viridipurpureus (Salticidae, Araneae). Revista Brasileira de Biologia, 60, 221-228. https://www.scielo.br/j/rbbio/a/jDTHYD8WZLskPV3TfxzdZxf/?lang=en&format=html
- Rubio, G. D., Baigorria, J. E. M., & Scioscia, C. L. (2018). Arañas Saltícidas de Misiones: Guía para la Identificación (Tribus Basales). Universidad Maimónides. https://ri.conicet.gov.ar/handle/11336/109420
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.