Miksi kolmiväriset kissat ovat lähes aina naaraita?

Valkokirjokilpikonna, eli calico, on nimitys kissan väritykselle, jossa on valkoista, mustaa ja oranssia. Kolmiväriset kissat ovat lähes aina naaraita, sillä kissan turkin väritys – lukuun ottamatta valkoista väriä – on sidoksissa X-kromosomiin.

Kolmiväriset kissat

Vain yksi kolmestatuhannesta kolmivärisestä kissasta on urospuolinen ja ainoastaan yksi kymmenestätuhannesta on lisääntymiskykyinen. Kissan turkin väritys on valkoista väriä lukuun ottamatta sidoksissa X-kromosomiin. Kahden eri värin syntymiseksi vaaditaan kaksi X-kromosomia.

Naaraskissoilla on kaksi X-kromosomia, joista toisen se perii emoltaan ja toisen isältään. Jos toisessa X-kromosomissa on punaisen värin geenialleeli, kissa on kilpikonna. Jos punaista väriä tuottava alleeli on molemmissa kromosomeissa, kissan turkki on punainen. Valkoisista turkin osista puuttuu pigmentti, eikä tämä ominaisuus ole sidoksissa sukupuoleen.

Uroskissalla on normaalisti yksi emolta peritty X-kromosomi sekä yksi isältä peritty Y-kromosomi, joka ei sisällä värigeenejä. Silloin harvoin, kun poikakissa on väritykseltään valkokirjokilpikonna, on kyse kromosomipoikkeavuudesta. Uroksella voi esimerkiksi olla kaksi X-kromosomia ja yksi Y-kromosomi normaalin XY- yhdistelmän sijaan.

Voiko uroskissa olla väritykseltään valkokirjokilpikonna?

On hyvin harvinaista, että uroskissa on kolmivärinen. Jotta näin tapahtuu, jonkin seuraavista tekijöistä täytyy pitää paikkansa:

• Kromosomipoikkeavuus: Uroksella on kaksi X-kromosomia ja yksi Y-kromosomi normaalin XY- yhdistelmän sijaan. Kissa on kolmivärinen, mutta hedelmätön.
• Somaattinen mutaatio: Oranssilla uroskissalla on mustia laikkuja, jotka muistuttavat ihmisten luomia.
• Kimeeri: Kissalla on kaksi tai useampi geneettisesti erilainen solukanta. Solut ovat siis peräisin kahdesta eri hedelmöittyneestä munasolusta.
• Kaksineuvoisuus: Johtuu emon kehon hormonaalisesti epätasapainosta alkion kehityksen aikana.

Kolmiväristen kissojen legenda

Ainutlaatuisen turkkinsa ansioista kolmivärisillä kissoilla on aina muinaisista ajoista lähtien uskottu olevan taikavoimia. Esimerkiksi japanilaiset merimiehet pitivät kolmiväristä kissaa laivassaan, koska tämän uskottiin suojelevan miehistöä myrskyiltä ja karkottavan kummitukset.

Yksi yleisimmistä kolmivärisiin kissoihin liittyvistä legendoista juontaa juurensa vuoden 1100 tiibetiläisiin luostareihin, joissa elettiin jatkuvien erimielisyyksien ja väärinymmärrysten keskuudessa. Kaikki tunsivat olonsa epämiellyttäväksi, koska rauhassa ja harmoniassa eläminen ei onnistunut.

Kolme munkkia tärkeimmistä temppeleistä alkoi paastota löytääkseen viisauden ja valaistumisen ratkaistakseen vallitsevat ongelmat. Seuraavana päivänä kolmivärinen kissa ilmestyi luostarin ovelle kolmen kolmivärisen pentunsa kanssa. Munkit uskoivat tämän olevan merkki taivaasta ja vannoivat huolehtivansa kissoista.

Seuraavan tapaamisen aikana munkit tulivat siihen johtopäätökseen, että kissojen turkin musta ja valkoinen väri symboloivat jinia ja jangia ja oranssi maata. Vastasyntyneet symboloivat kaikkea uutta, muutosta ja yhteistyötä. Näin munkkien täytyi päästä yli erimielisyyksistään.

Irlannissa uskotaan, että kolmivärisen kissan hännän siilittäminen syyläisellä iholla saa syylän katoamaan minuuteissa.

Kuuluisa japanilainen onnenkissa, maneki neko, perustuu kolmiväriseen kissaan. Vaurautta ja onnea tuovia maneki neko -patsaita asetetaan usein sekä koteihin että kauppojen sisäänkäyntien edustalle tai näyteikkunaan.