9 mielenkiintoista faktaa oravista
Tarkistanut ja hyväksynyt: biologi Samuel Sanchez
Oravat ovat tunnetuimpia jyrsijöitä. Ne kuuluvat Sciuridae-heimoon, ja niille on ominaista varsin erikoinen häntä ja vikkelyys. Vaikka luultavasti jo tiedätkin jotain oravista, nämä yhdeksän mielenkiintoista faktaa tulevat takuulla yllätyksenä!
Oravat jaetaan yli 200 lajiin ja kolmeen päätyyppiin: puussa eläviin, maalla eläviin ja lentäviin. Oravia esiintyy lähes kaikkialla maailmassa kaikissa ekosysteemeissä, joissa on kasvillisuutta, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelämannerta. Tässä tulee yhdeksän mielenkiintoista faktaa oravista.
9 mielenkiintoista faktaa oravista
1. Ne ovat ruokavarkaita
Yksi oravien tunnetuimmista piirteistä on se, että ne ovat erittäin taitavia hyödyntämään muiden eläinten ravintoa. Valtaosa niiden rutiinista kuluu ruoan etsimiseen toisten oravien tai lintujen kustannuksella, ja tällainen käyttäytyminen tunnetaan kleptoparasitismina. Oravien lempiruokaa ovat pähkinät, vaikka ne syövät varsin mielellään myös siemeniä ja hedelmiä.
Puussa elävät oravat ovat yleensä päiväaktiivisia, ja jotkut trooppiset lajit laskeutuvat maahan vain etsiäkseen ruokaa. Toiset liikkuvat ainoastaan puissa ruoanhaussaan.
Luulo siitä, että oravat syövät vain tällaista ravintoa, on kuitenkin virheellinen. Todellisuudessa ne ovat kaikkiruokaisia eläimiä, joten ei kannata yllättyä, jos oravan näkee joskus syömässä linnunmunia, etanoita tai hyönteisiä. Yksi mielenkiintoinen fakta on myös se, että oravat – kuten muutkin jyrsijät – eivät pysty oksentamaan tai röyhtäisemään.
Oravilla on vahva hajuaisti, jonka avulla ne löytävät helposti maahan hautautuneita pähkinöitä. Ne luottavat myös muistiinsa ja näköaistiinsa etsiessään paikkoja, joista ne todennäköisimmin saavat ravintoa.
2. Oravia on erikokoisia
Vaikka useimmat oravat näyttävät melko pieniltä, jotkut lajit ovat suurempia kuin uskoisi. Yhdessä ääripäässä on afrikankääpiöorava (Myosciurus pumilio), joka on kooltaan 7–13 senttimetriä. Toisessa ääripäässä on intianjättiorava (Ratufa indica), joka voi kasvaa lähes metrin mittaiseksi, mikä tekee siitä maailman suurimman oravan.
3. Jatkuvasti kasvavat hampaat
Oravien silmiinpistävät etuhampaat kasvavat lähes 15 senttimetriä vuodessa. Tästä syystä ne eivät kulu jatkuvassa nakerruksessa.
4. Niveljalat
Oravien takajalat ovat kaksiniveliset, mikä helpottaa liikkumista puissa. Niiden nilkat kääntyvät 180 astetta, jolloin takajalat osoittavat taaksepäin ja pystyvät tarrautumaan puunrunkoihin. Tämä mekanismi auttaa oravia juoksemaan vikkelästi ylös ja alas.
5. Monikäyttöinen häntä
Hännän avulla oravat pystyvät suojautumaan sateelta ja kylmältä ja pitämään yllä ruumiinlämpöään. Kuten koirilla, häntä auttaa niitä myös pysymään tasapainossa. Yksi mielenkiintoinen fakta oravista on se, että ne heiluttavat häntäänsä tietyllä tavalla varoittaessaan muita oravia vaarasta.
6. Korkea älykkyysosamäärä
Yksi mielenkiintoinen fakta oravista on se, että ne ovat melko nopeita oppimaan muihin jyrsijöihin verrattuna. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ne pystyvät mukauttamaan käyttäytymistään niin, että ne saavat suoritettua tietyn tehtävän tehokkaammin, kuten hankkimaan ravintoa. Toisissa tutkimuksissa taas on havaittu, että ne osaavat huijata muita eläimiä ja oravia.
Jos orava aistii, että sitä tarkkaillaan, se saattaa kaivaa tekaistun kolon harhauttaakseen tarkkailijaansa ja teeskentelee laittavansa sinne ruokaa. Ennen kaivamista se kuitenkin tunkee ruoan suuhunsa ja hautaa sen sitten myöhemmin toiseen paikkaan.
7. Japanissa on oravapuutarha
Nämä erikoiset jyrsijät ovat niin söpöjä, että Japanissa on useita oraville tarkoitettuja puutarhoja, joissa ne voivat elää rauhassa. Yksi tällainen puutarha on Machidan oravapuisto, jossa turistit pääsevät jopa silittämään oravia (suojatoimien kanssa) aivan kuin eläintarhassa.
8. Oravat levittävät tauteja
Kesystä ulkonäöstään huolimatta oravat voivat levittää tauteja. Niistä vakavimpia ovat paiserutto, jäykkäkouristus ja jänisrutto.
9. Ne syntyvät sokeina
Oravien tiineys kestää 29–65 päivää, minkä jälkeen emo imettää ja hoitaa poikasiaan kolossaan, joka voi olla lajista riippuen ontossa puussa tai maassa. Kuten useimmilla nisäkkäillä, poikaset avaavat silmänsä vähitellen ajan myötä ja saavuttavat lopulta terävän keskeis- ja ääreisnäön.
Laajan näkökenttänsä ansiosta oravat pystyvät näkemään ylös ja sivuille päätään liikuttamatta.
Muita mielenkiintoisia faktoja oravista
Tässä on muutamia muita yllättäviä faktoja oravista:
- Kun oravanpoikanen hylätään tai eksyy, naarasyksilö ottaa jälkeläisen perheeseensä.
- Jotkut oravat kesyyntyvät varsin helposti, vaikka niiden jyrsijämäinen käytös jatkuukin. Varo johtojasi!
- Oravat saattavat lihottaa itsensä selviytyäkseen talvesta.
- Liito-oravat voivat liitää jopa 48 metrin korkeuteen niiden jalkojen ja vartalon välissä olevan lihaskalvon ansiosta. Tätä rakennetta kutsutaan patagiumiksi.
Oravat ovat ekologisesti hyvin arvokkaita eläimiä (siementen levittämisen ansiosta), vaikka ne ovatkin taudinkantajia monien muiden jyrsijöiden tavoin.
Joissakin maissa oravaa saa pitää laillisesti lemmikkinä. Ennen adoptointia tai ostamista kannattaa kuitenkin keskustella eläinlääkärin kanssa sen hoidosta ja kasvatuksesta. Oravat ovat hyvin aktiivisia eläimiä, jotka vaativat valtavasti virikkeitä ympäristöönsä, mitä on vaikea saavuttaa ilman omaa pihaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- ¿Cómo encuentran las ardillas nueces enterradas?. Recogido el 9 de marzo de 2021 de: https://respuestas.me/q/co-mo-encuentran-las-ardillas-nueces-enterradas-60411992727
- Portal Oficial de Turismo de Tokyo. (2022). Parque de las Ardillas de Machida. Recogido el 7 de septiembre de 2022 de: https://www.gotokyo.org/es/spot/376/index.html
- Jacobs, L. F., & Liman, E. R. (1991). Grey squirrels remember the locations of buried nuts. Animal Behaviour, 41(1), 103-110.
- Baskaran, N., Venkatesan, S., Mani, J., Srivastava, S. K., & Desai, A. A. (2011). Some aspects of the ecology of the Indian Giant Squirrel Ratufa indica (Erxleben, 1777) in the tropical forests of Mudumalai Wildlife Sanctuary, southern India and their conservation implications. Journal of Threatened Taxa, 3(7), 1899-1908.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.