Sierra de Guadarraman kansallispuiston eläimistö

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Miguel Mata Gallego

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vuonna 2013 avattu Sierra de Guadarraman kansallispuisto sijaitsee Guadarraman vuoristossa Madridin ja Kastilia-Leónin alueella, levittäytyen lähes 34 000 hehtaarin alueelle. Alueella on useita eri kasvillisuusvyöhykealueita, joilla tavataan noin 1280 eläinlajia ja yli 1500 kasvilajia.

Kansallispuisto Espanjan sydämessä

Guadarraman vuoristo on Kastilian rajavuoriin kuuluva vuoristo Keski-Espanjassa. Tämä Madridin lähestöllä sijaitseva vuorijono erottaa Espanjan pääkaupungin Kastilia-Leónin itsehallintoalueesta. Sierra de Guadarraman alue oli aikaisemmin suojeltu alue, johon perustettiin kansallispuisto vuonna 2013. Siellä sijaitsee viisi vierailijakeskusta ja erilaisia vaellus- ja pyöräilyreittejä. Vuoriston korkein kohta on 2428 metrin korkuinen Peñalara, joka on monen patikoijan määränpää. Vaeltamisen ja pyöräilyn lisäksi alueella voi vuorikiipeillä, hiihtää, lasketella ja lumilautailla, minkä lisäksi siellä järjestetään erilaisia näyttelyitä.

Vuoriston korkeus ja eristyneisyys sekä panostus alueen suojeluun tekevät alueesta ihanteellisen elinympäristön monille eläinlajeille. Kansallispuistossa elää sekä monia kotoperäisiä että sukupuuton partaalla olevia lajeja. Siellä elävien lajien sanotaan edustavan jopa 45 % koko Espanjan eläimistöstä ja 18 % koko Euroopan eläimistöstä. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa yli 60 nisäkäslajia sekä 36 erilaista matelija- ja sammakkoeläinlajia.

Sierra de Guadarraman kansallispuiston eläimistö

Hyönteiset

Alueella elää suuri määrä erilaisia hyönteisiä, joille vuoristojärvien läheisyys on täydellinen lisääntymisympäristö. Esimerkiksi tietyt karuissa ja kylmissä ympäristöissä viihtyvät apolloperhoslajit elävät Guadarraman vuoristossa. Samoin alue on koti espanjankuukehrääjälle, jota tavataan Espanjan lisäksi ainoastaan tietyissä Ranskan ja Sveitsin osissa. Euroopan suurin populaatio elää nimenomaan Sierra de Guadarraman kansallispuistossa. Laji on valitettavasti vaarassa kuolla sukupuuttoon, minkä vuoksi se on paikoitellen täysin rauhoitettu.

Matelijat ja sammakkoeläimet

Sierra de Guadarraman kosteilla alueilla elää suuri määrä sammakkoeläimiä, joista muun muassa Rana iberica ja Discoglossus galganoi ovat uhanalaisia lajeja. Alue on koti myös esimerkiksi kätilösammakolle, joka tunnetaan siitä, että se hedelmöittää munat ulkoisesti. Naaras munii munat, jotka koiras kiinnittää takajalkoihinsa hedelmöittämisen jälkeen. Kansallispuistossa tavataan myös piiskasiimasieniä, jotka elävät kasvien ja eläinten loisina ja joista osa hyökkää nimenomaan sammakkoeläimiä vastaan.

Linnut

Kansallispuistoa reunustavien vuorten jyrkkiä rinteitä ja tiheitä mäntymetsiä asuttavat lukuisat lintulajit, joista osaa uhkaa sukupuutto. Näistä yksi pienimmistä ja populaatioltaan suurimmista on kauniin värinen sinirinta. Muita alueella eläviä lajeja ovat muun muassa rautiainen ja kivikkorastas.

Alueen ikonisin lintulaji on epäilemättä iberiankeisarikotka, joka on hyvin harvinainen haukkalaji. Lajin pesimäkanta on maailmanlaajuisesti noin 200 paria ja yksilömäärä noin 450-600 yksilöä, joista 300-400 on täysikasvuisia lintuja. 1900-luvun puolivälissä iberiankeisarikotkia eli Pyreneiden niemimaalla vain noin 30 paria, mutta kantaa on saatu elvytettyä, ja tänä päivänä pelkästään Madridin alueella elää lähes 50 paria. Näistä suurin osa pitää Sierra de Guadarraman aluetta kotinaan. Tulevaisuutta ajatellen ongelmaksi on muodostumassa se, että yli 70 % yksilöistä on koiraita.

Sierra de Guadarraman kansallispuistossa elää myös maailman suurin korppikotka ja Euraasian suurin päiväpetolintu, munkkikorppikotka. Maailman kannan kooksi on arvioitu 7200–10000 paria, joista Euroopassa elää 1700-1900 paria. Maailman neljänneksi suurin populaatio elää juuri kansallispuiston alueella.

Nisäkkäät

Tutkijat ovat tavanneet Sierra de Guadarraman kansallispuistossa 61 eri nisäkäslajia, joista kuusi on kotoperäisiä. Tärkeimpiä nisäkkäitä ovat lepakot, joita elää alueella 23 lajia. Puistosta on viime vuosina löydetty myös susia, joita alueella ei ole liikkunut vuosikymmeniin.