Onko totta, että kana munii joka päivä?
Kirjoittanut ja tarkastanut asianajaja Francisco María García
Linnun munien määrään ja munimisen toistuvuuteen vaikuttaa useampi tekijä. Monet linnut odottavat otollisia olosuhteita poikasten tuottamiseksi ja munivat vain kerran vuodessa. Ihmiset ovat omilla toimillaan vaikuttaneet siihen, että tuotanto-olosuhteissa kanat munivat huomattavasti enemmän kuin luonnossa. Sopivissa olosuhteissa kana munii joka päivä, mutta tämä altistaa sen vakaville terveysongelmille.
Kanan munimisen historiaa
Vastaus siis on, että kana munii joka päivä, jos se ei elä vapaana luonnossa, vaan teollisen tuotannon olosuhteissa. Muniminen ei nimittäin riipu kukon läsnäolosta, vaan kanan hormonaalisesta syklistä. Kun näet kuvia maatilakanoista, nämä yksilöt ovat tulosta geneettisestä jalostamisesta, joka on historiaan saatossa edennyt nykytilaansa.
9000 vuotta sitten Aasiassa alkoi kanan ja munan tarina, ja punaviidakkokana muni tällöin kerran vuodessa 12 kappaletta. Idea munien käyttämisestä ruokana alkoi levitä Euroopassa 1800-luvun loppupuolella, ja tuloksena oli tämän linnun diversiteetin vähentyminen.
Kanateollisuudessa New Hampshire ja Leghom-rodut ovat kaikkein käytetyimpiä muniensa ja jälkeläistensä vuoksi. Aiemmin kanat siis munivat vain 12 munaa kerran vuodessa, mutta nykyisin ne munivat noin 300 kappaletta vuoden aikana.
Kananmunien tuotanto
Oleellista tässä on se, miksi kana munii joka päivä ainoastaan teollisessa tuotannossa ja vankeudessa eläessään. Nämä kanat syntyvät noin 4 000 munarakkulan (tai tulevan munasolun) kanssa, jotka sijaitsevat vasemmassa munasarjassa. Kana alkaa ovuloida, kun se on 4-6 kuukauden ikäinen.
Kanan hormonaalinen sykli kestää kymmenen viikkoa, ja jokaisella jaksolla kypsyy jopa kymmenen munasolua – kana munii vankeudessa kuitenkin aina 24-26 tunnin välein, sillä sen syklit menevät limittäin. Tämä jatkuva ja monimutkainen sisäinen prosessi kestää kaksi vuotta, ja siten kanan kaksi ensimmäistä elinvuotta ovat sen tuotteliainta aikaa.
Miten kananmuna kehittyy kanassa?
Kun kana altistuu valolle, tämä aiheuttaa hormonien erittymistä, mikä saa munarakkulan vapautumaan. Kanan elimistö on siis valmis toimimaan jo ennen kuin se saa auringon stimulointia, ja tämän jälkeen munarakkula alkaa kypsyä keltuaisessa.
Jokaisessa keltuaisessa on ravinteita kymmenen päivän ajalle. Siinä on glukoosia, vettä, rasvoja ja proteiineja. Jos munasolu hedelmöittyy, keltuaisen ravinteet kuluvat kananpojan kehittymiseen. Poikanen elää ja kehityy kananmunan sisällä 21 päivän ajan.
Keltuaisen väri riippuu kanan saaman ravinnon laadusta. Keltuaista ympäröi läpinäkyvä ja hyytelömäinen aine, jota kutsumme valkuaiseksi, ja se suojaa alkiota.
Kun on kulunut 25 tuntia, keltuainen on valmis poistumaan munasarjasta. Munanjohtimessa, joka on noin 60 cm pitkä, alkaa muodostua kolme kerrosta valkuaista proteiinien erittymisen seurauksena. Kun muna on kohdussa, kuori muodostuu noin 14 tunnin kuluessa.
Kuori koostuu kalsiumkarbonaatista, ja siinä on huokosia ilman saamiseksi. Nämä huokoset päällystyvät ennen kuin muna lähtee pois, jotta siihen ei pääse bakteereja. Munaa peittävien mineraalien pigmentaatio antaa kananmunalle sen värin, jonka näemme.
Kanateollisuus ja päivittäinen muniminen
Jokaisen kananmunan muodostuminen on ihmeellinen ja monimutkainen prosessi. Olisi mahdotonta, että kana munisi enemmän kuin yhden munan päivässä vapaana luonnossa. Kana ei luonnostaan muni yhtä paljon kuin teollisuuden käytössä vankeudessa eläessään.
Kanateollisuudessa käytetään kanaloissa erityisiä laitteita, jotka pakottavat kanan elimistön munimaan jatkuvasti. Kana, joka elää vankeudessa, joutuu elämään valossa ympäri vuorokauden. Siksi sen elimistö uskoo, että on aina päivä, ja vapauttaa jatkuvasti munarakkuloita, joita tarvitaan munimiseen.
Lisäksi, sillä kanalla ei ole omaa pesäänsä, se ei pysty olemaan tietoinen munimistaan munista. Siksi se tuntee tarvetta munia hyvin usein.
Ottaen huomioon, että tämä on erittäin epäeettistä, meidän kannattaisikin jokaisen miettiä, minkälaisia kananmunia syömme. Ja lisäksi on syytä kysyä, voiko näin tuotettu muna myöskään olla hyvälaatuinen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Elson, H. & Vale, M. (2011). Housing and husbandry of laying hens: past, present and future. Lohmann Information, 46(2), 16-24. Disponible en: https://www.cabdirect.org/cabdirect/abstract/20123040964
- García, R., Berrocal, J., Moreno, L., & Ferrón, G. (2009). Producción ecológica de gallinas ponedoras. Junta de Andalucía. Disponible en: https://www.juntadeandalucia.es/export/drupaljda/GALLINAS_PONEDORAS_ok.pdf
- Lin, H., Mertens, K., Kemps, B., et al. (2004). New approach of testing the effect of heat stress on eggshell quality: mechanical and material properties of eggshell and membrane. British Poultry Science, 45(4), 476-482. Disponible en: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00071660400001173?journalCode=cbps20
- Sah, N., & Mishra, B. (2018). Regulation of egg formation in the oviduct of laying hen. World’s Poultry Science Journal, 74(3), 509-522. Disponible en: https://www.cambridge.org/core/journals/world-s-poultry-science-journal/article/abs/regulation-of-egg-formation-in-the-oviduct-of-laying-hen/9F0589E61941E7F50ECB1347B918781A
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.