Kannattaako lemmikille jättää radio päälle, kun se jää yksin kotiin?
Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Ana Díaz Maqueda
Me ihmiset olemme äänekkäitä olentoja. Viestimme pääasiassa sanoin, ja erilaiset äänet saavat meidät tuntemaan olomme turvalliseksi. Monet jättävät television tai radion päälle lemmikin jäädessä yksin kotiin, ajatellen myös eläimen kaipaavan ääniä tai tuntevan olonsa vähemmän yksinäiseksi jatkuvan taustahälyn ansiosta. Mutta kannattaako lemmikille jättää radio päälle, kun se jää yksin kotiin vai onko jatkuvasta metelistä eläimelle enemmän haittaa kuin hyötyä?
Koiran eroahdistus
Eroahdistuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koira tuntee olonsa levottomaksi ja hermostuneeksi jäädessään yksin kotiin. Tämä voi näkyä esimerkiksi jatkuvana haukkumisena tai vinkumisena, tavaroiden tuhoamisena tai omistajan lähtöön liittyvänä aggressiivisuutena. Jotkut koirat selviävät omistajan kotoa lähtemisestä toisia paremmin, mutta yleisesti ottaen jokainen koira kärsii yksin jäämisestä jossain määrin.
Joillakin koirilla eroahdistus liittyy pentuvaiheeseen ja helpottuu ajan kuluessa, kun koiraa opetetaan oikeilla menetelmillä pärjäämään yksin kotona. Toisilla koirilla eroahdistus nostaa päätään vasta myöhemmässä vaiheessa elämää tai jatkuu läpi elämän. Eroahdistus on yksi yleisimmistä koirien käytösongelmista, joiden vuoksi hakeudutaan eläinlääkärin tai muun koirien käyttäytymiseen perehtyneen asiantuntijan vastaanotolle.
Osa omistajista pyrkii ratkaisemaan lemmikkinsä eroahdistuksen jättämällä radion tai television päälle lähtiessään kotoa. Tämän ajatellaan helpottavan koiran yksinäisyyttä. Vaikka tämän tyyppiset taustaäänet auttavatkin joitain koiria, radion päälle jättäminen ei ratkaise varsinaista ongelmaa, ja joidenkin koirien kohdalla se jopa pahentaa tilannetta. Olemme aikaisemmin jakaneet vinkkejä koiran eroahdistuksen taltuttamiseksi, mutta mikäli ongelmaa ei saada korjattua omatoimisesti, kannattaa harkita ammattiavun hankkimista.
Lue myös: Kuinka välttää koiran eroahdistus?
Kissa nauttii hiljaisuudesta
Kissalla on itsenäisen eläimen maine, mutta myös kissat kaipaavat omistajansa seuraa ja voivat kärsiä eroahdistuksesta koirien tavoin. Radion päälle jättäminen ei kuitenkaan ole yleensä paras ratkaisu kissan yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Kissat nimittäin suosivat yleensä hiljaisuutta tai pehmeitä ääniä ja voivat kärsiä kodissa, jossa joutuvat kuulemaan toistuvasti kovia ääniä, pauketta tai huutoa. Tämä voi aiheuttaa kissalle jopa käytösongelmia, kuten aggressiota, masennusta tai ahdistusta. Vaikka jotkut kissat saattavatkin nauttia jatkuvista taustaäänistä, suurimmalle osalle kissoista päälle jätetty radio tai televisio ei tuo helpotusta.
Lue myös: 4 yleistä kissojen käytösongelmaa
Papukaijan hiljaisuuden pelko
Toisin kuin koirat ja kissat, papukaijat voivat hyötyä siitä, että radio jätetään päälle omistajan poistuessa kotoa. Luonnossa papukaijat elävät isommissa ryhmissä ja kommunikoivat jatkuvasti viheltelemällä, livertelemällä, kaakattamalla ja muuten ääntelemällä. Jokainen papukaijan kanssa kodin jakanut tietää näiden lintujen olevan yksiä äänekkäimmistä lemmikeistä.
Papukaijalle hiljaisuus on usein merkki siitä, että jotain pahaa on tapahtumassa. Se, että papukaijaparvi hiljenee, on yleensä merkki saalistajan lähestymisestä. Tämän vuoksi papukaijalle voi olla hyvä soittaa hiljaista musiikkia tai muita ääniä sen jäädessä yksin. Tämä pätee etenkin tilanteisiin, joissa linnulla ei ole lajitoveria seuranaan. Yöllä papukaija kuitenkin kaipaa hiljaista ympäristöä levätäkseen kunnolla.
Kysymykseen siitä, kannattaako lemmikille jättää radio päälle, ei siis ole yhtä yksinkertaista vastausta, vaan päätös on pitkälti kiinni siitä, kokeeko omistaja sen auttavan lemmikkiä. Omistaja tuntee eläimen paremmin kuin kukaan muu ja tietää, kaipaako koira jatkuvaa taustaääntä arkeensa tai inhoaako papukaija kaikenlaista meteliä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bergman, L., & Reinisch, U. S. (2006). Parrot vocalization. Manual of parrot behavior, 219.
- Rafael Cal Estrela. (2019). Pensando en ellos. Habla con Ellos: Educación canina.
- Sargisson, R. J. (2014). Canine separation anxiety: strategies for treatment and management. Vet Med Res Rep, 5, 143-51.
- Overall, K. L., Rodan, I., V. Beaver, B., Carney, H., Crowell-Davis, S., Hird, N., … & Wexler-Mitchel, E. (2005). Feline behavior guidelines from the American Association of Feline Practitioners. Journal of the American Veterinary Medical Association, 227(1), 70-84.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.