Tiesitkö, että hevonen ymmärtää ihmisen tunteita?
Hevoset ovat herkkiä eläimiä, jotka havaitsevat äärimmäisen tarkasti ympäristönsä ärsykkeet. Monien muiden asioiden lisäksi hevonen ymmärtää ihmisen tunteita, sillä se osaa tulkita tarkasti ihmisen ilmeitä, eleitä ja äänensävyä. Aikaisemmin olemme kertoneet, että myös koiralla on samankaltaisia kykyjä.
Miten hevonen ymmärtää ihmisen tunteita?
On ihmeellistä, miten hyvin hevonen ymmärtää ihmisen käytöstä. Hevonen on sosiaalinen eläin, joka on oppinut viestimään paitsi lajitovereidensa, myös ihmisten kanssa. Tämä on ollut mahdollista siksi, että hevonen on elänyt ihmisen rinnalla jo tuhansia vuosia.
Hevonen ei perusta tulkintojaan ainoastaan ihmisen ilmeisiin, vaan myös tämän äänensävyyn. Se, onko kyseessä hevoselle tuttu vai tuntematon henkilö, on merkityksetöntä. Hevonen reagoi niin ystävälliseen ilmeeseen ja rauhalliseen ääneen kuin vihaisiin eleisiinkin.
Jos hevonen kohtaa negatiivisia stimuloinnin aiheuttajia, kuten esimerkiksi vihaisen näköiset kasvot, se kääntää päätään ja katsoo sivulle oikealla silmällään. Tämä johtuu siitä, että hevosen aivojen oikea puolisko prosessoi uhan merkkejä. Samalla sen sydämen lyöntinopeus kasvaa ja se muuttuu levottomaksi ja selkeästi stressaantuneeksi. Tämä aivojen kyky mahdollistaa sen, että hevonen pystyy ennakoimaan negatiivisten tilanteiden kehittymistä.
Hevonen viestii runsaasti
Luonnossa eläessään hevoset ovat yleensä ryhmissä, joita johtaa tamma, ja ne ovat monille eläimille saaliseläimiä. Siten niille on kehittynyt erään tyyppinen kieli, jota ne käyttävät viestiäkseen toisilleen ryhmässä.
Tärkein keino tämän hevosten välisen viestinnän toteuttamisessa on visuaalinen, sillä hevonen pystyy tulkitsemaan lajitovereidensa kehonkieltä katsomalla niiden korvien, pään, jalkojen ja yleisesti ottaen kehon asentoa. Lisäksi hevosille on hyvin tärkeää viestiä toistensa kanssa äänten välityksellä.
- Viestivät muille lauman jäsenille sijainnistaan
- Varoittavat toisia vaarasta
- Toivottavat toisen yksilön tervetulleeksi
- Viestivät kiintymystä tai onnellisuutta
- Viestivät kosiskelun aikana
- Pyrkivät löytämään jälkeläisensä
Hevosten kieli ja Monty Robertsin tutkimukset
Hevosten käsittelijä ja luonnollisen hevosmiestaidon kehittäjä Monty Roberts kiinnostui hevosista on nuorena. Hänen tavoitteenaan oli kehittää inhimillisempi koulutusmenetelmä korvaamaan aikaisemmin käytetyt väkivaltaiset metodit. Hän halusi todistaa, että hevosta voi kouluttaa ilman kipua, käyttäen hyväksi eläimen luontaisia vaistoja ja sen omaa – lähinnä kehonkieleen perustuvaa – viestintää. Roberts tunnisti yli 170 elettä, joiden kautta ihminen pystyy viestimään hevosten kanssa tehokkaasti.
Jo 14-vuotiaana Roberts esitteli menetelmänsä, jonka hän sanoi rauhoittavan villin hevosen puolessa tunnissa vain elekieltä ja kevyttä juoksutusliinaa apuna käyttäen.
Hän kutsui menetelmää nimellä Starting eli aloitus. Sen huippukohta, jossa hevonen tulee ihmisen luo, on Join-Up eli seuraan liittyminen. Ensimmäinen sosiaalinen kontakti vahvistetaan F ollow Up -vaiheelle eli seuraamisella, jossa ihminen kävelee eteenpäin ja hevonen seuraa perässä. Näin hevonen osoittaa luottavansa ihmiseen, turvautuu tähän ja tottelee tätä mielellään.
Kuten huomaat, hevosen kanssa viestintä on vastavuoroista toimintaa. Ihminen ja hevonen ovat siinä molemmat sekä tiedon välittäjiä että vastaanottajia. Ihminen lähettää eleidensä, ilmeidensä ja äänensä avulla viestejä, jotka hevonen tulkitsee. Hevonen vastaa ensisijaisesti korviensa, päänsä ja kehonsa asentojen kautta, mutta myös ääniä tuottamalla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Smith, Amy Victoria, Proops, Leanne, Grounds, Kate, Wathan, Jennifer and McComb, Karen (2016) Functionally relevant responses to human facial expressions of emotion in the domestic horse (Equus caballus). Biology Letters, 12 (2). p. 20150907.
- Kosuke Nakamura, Ayaka Takimoto-Inose, Toshikazu Hasegawa. Cross-modal perception of human emotion in domestic horses (Equus caballus). Scientific Reports, 2018.
- Feist, J. D., & McCullough, D. R. (1976). Behavior patterns and communication in feral horses. Zeitschrift für Tierpsychologie, 41(4), 337-371.
- Monty Roberts. El hombre que escucha a los caballos, 2017.