Lapsen kirje kuolleelle koiralle ja yllättävä vastaus

17.7.2018

Lemmikin kuolema on asia, josta kertominen lapselle voi olla hyvin vaikeaa. Tässä tarinassa pojan kirje kuolleelle koiralle saa aikaan suurenmoisen yllätyksen.

Tämänkaltaiset voimaannuttavat tarinat toimivat muistutuksena siitä, millaisen vaikutuksen perheemme koirat voivat jättää elämiimme.

Lemmikki on meille aivan kuin kuka tahansa muu perheenjäsen, ja pienelle lapselle lemmikki on ystävä, leikkikaveri ja sisarus.

Pikkuiset eivät ymmärrä, mitä lemmikin kuolema merkitsee. Jotkut toki sanovat, ettei ole oikein keksiä tarinoita ymmärtämisen helpottamiseksi. Monet eivät kuitenkaan ole samaa mieltä tämän väittämän kanssa, sillä kuollut koira on ollut paljon muutakin kuin pelkkä lemmikki.

Luken äiti kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Luke on kolmevuotias pieni poika, joka oli murheen murtama, kun hänen beaglensa Moe nukkui pois. Hänen äitinsä ei tiennyt, miten Lukea voisi lohduttaa. Sitten hän ehdotti, että Luke kirjoittaisi kirjeen hauvalle taivaaseen. Ja Luke sai vastauksen! Haluaisitko tietää, mitä Moe sanoi Lukelle?

Luken kirje kuolleelle koiralle

Luken äiti ryhtyi tuumasta toimeen ja antoi pojalleen perheen kuolleen koiran osoitteen: ”Moe Westwood, Koirataivas, 1. pilvi”.

Äidin suunnitelmana oli ottaa kirje ulos postilaatikosta ennen postinjakajan käyntiä, mutta hän unohti.

Luken kirjeessä, jonka hänen äitinsä kirjoitti Luken sanoman mukaan, luki seuraavaa:

”Moe, sinä lähdit hyvästelemättä, mutta äiti kertoi minulle, että sinun piti mennä taivaaseen. Siellä on varmaan kivaa ja olet siellä onnellinen, mutta minulla on kova ikävä sinua.

Äiti sanoi, että sinä et voi tulla takaisin, mutta haluan että tiedät, että tykkäsin elää kanssasi ja että minulla tulee aina olemaan ikävä sitä, kun leikimme yhdessä niin kuin meillä oli tapana. Ja vaikka et enää olekaan täällä, tulet aina olemaan ystäväni.

Rakastan sinua,

Luke”

Äiti ei pystynyt taistelemaan kyyneliä vastaan, kun hän luki kolmevuotiaan poikansa hädin tuskin ymmärrettävät sanat. Hän laittoi kirjeen kirjekuoreen, sulki sen ja laittoi postilaatikkoon, mikä Luken silmiin näytti siltä kuin kirje olisi oikeasti postitettu.

Vastaus Lukelle kuolleelta Moe-koiralta

Muutamassa päivässä Luke sai vastauksen osoitteesta ”Moe Westrbook, Koirataivas, 1. pilvi”. Luken äiti oli hyvin yllättynyt ja hämmentynyt. Eihän tämä ollut mahdollista! Uteliaana ja samaan aikaan peloissaan hän avasi kirjeen, jossa luki:

”Olen koirataivaassa. Leikin kaikki päivät ja olen onnellinen.

Kiitos, että olet ystäväni. Rakastan sinua, Luke.

Moe”

Kun äiti luki Moen kirjeen Lukelle ääneen, Luke lakkasi näyttämästä huolestuneelta – hänhän tiesi nyt, että hänen ystävänsä voi hyvin ja että tämä vieläkin rakasti Lukea.

Mitä Luken äitiin tulee – hänellä oli vielä yksi asia tehtävänä. Nyt piti selvittää, kuka kirjeen oikein kirjoitti.

Kuka siis loihti tämän kuolleen koiran kirjeen?

Vastaus piili epäilemättä Luken ja hänen äitinsä kotikaupungin postitoimistossa. Ja juuri sinne Luken äiti päätti suunnata. Heidän naapurustossaan ei ollut montaa eri postinjakajaa, joten nyt kun Luken äidillä oli lista postinjakajista, hänen ei tarvinnut kuin kysyä heiltä yksi kerrallaan, oliko henkilö se joka vastasi pikku-Luken kirjeeseen.

Zina Owens oli tämän kauniin tarinan salaisen kirjekaverin nimi. Zina työskenteli postinjakajana, ja kun hän näki Luken kirjeen, hän ei voinut olla liikuttumatta. Zinasta tuntui, että hänen tulisi tehdä jotakin lohduttaakseen pientä lasta. Siispä hän kirjoitti Lukea piristäneen vastauksen.

Äiti kiitti Zinaa tämän kiltistä ja epäitsekkäästä eleestä, ja näin hän vastasi:

”Maailma on täynnä huonoja uutisia, joista kukaan ei tunnu välittävän niin kauan kuin ne eivät kohdistu omaan itseen. Pieni ripaus altruismia ja inhimillisyyttä voisi tehdä maailmasta paremman paikan, jossa asuu onnellisempia ihmisiä. Halusin vain tehdä pojastasi hieman onnellisemman ja olla itsekin samalla vähän onnellisempi. Kiitos.”

Ensimmäisen kuvan lähde: www.lasexta.com