Miksi karhut pitävät lohesta?
Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Samuel Sanchez
Jopa ihmiset, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita biologiasta, tietävät, että karhut pitävät lohesta. Kuva ruskeakarhusta (Ursus arctos) kivellä kärkkymässä lohta, joka hyppää vedestä vastavirtaan, on useimmille meistä tuttu kuva, koska sitä näkee monissa TV-dokumenteissa. Mutta miksi karhut pitävät lohesta?
Kun tällaista käyttäytymistä näkee eläinkunnassa, ei voi olla ihmettelemättä, miksi niin on. Luonnossa kaikella on tarkoituksensa: suotuisat piirteet valikoituvat, kun taas epäsuotuisat häviävät ajan myötä, eli kaikki käy täysin järkeen. Jos haluat tietää aiheesta enemmän, jatka lukemista.
Karhujen ravinto
Ensiksi meidän tulee huomauttaa, että tässä tarkoitetaan nimenomaan ruskeakarhua (Ursus arctos), sillä termi “karhu” kattaa itse asiassa kahdeksan erilaista Ursidae-heimon lajia, jotka puolestaan on jaettu eri alalajeihin. Kuten voit kuvitella, Aasian mustakarhulla ja jääkarhulla on hyvin erilaiset ruokailutottumukset.
Ruskeakarhut ovat yksiä kaikkiruokaisimmista nisäkkäistä ja karhulajeista maailmassa. Ne käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan kasviperäistä ainesta: 90 % niiden ruokavaliosta pohjautuu kukkiin, hedelmiin, käpyihin, siemeniin ja versoihin.
Tämän lisäksi karhut syövät hyönteisiä, toukkia, juuria ja pieniä selkärankaisia, ja voivat metsästää jopa suurempia eläimiä. On huomioitava, että nämä nisäkkäät ovat kookkaita ja pyyleviä, mikä vaikeuttaa juoksemista kasvillisuuden peittämässä metsäympäristössä. Siksi karhut turvautuvat pitkälti muuhun ravintoon kuin lihaan.
Miksi karhut sitten pitävät lohesta?
Alaskan rannikolla ja monilla muilla seuduilla iso osa ruskeakarhun ruokavaliosta pohjautuu loheen (tyynenmerenlohiin). Ecosphere-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rannikon läheisyydessä elävät harmaakarhut kuluttavat huomattavasti enemmän lohta kuin mitään muuta ravintoa.
Nämä tulokset saatiin analysoimalla 886 harmaakarhun – Ursus arctos horribilis, ruskeakarhun alalaji – ulosteita vuosina 1995–2014 Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa. Tutkimuksessa havaittiin, että tämän alalajin yksilöiden ruokavalio koostui 60 %:sesti lohesta, kun taas muut karhulajit eivät juuri kalaa syö.
Miksi näin on? Vastaus on yksinkertainen. Lohet vaeltavat virtaa vastaan merestä vuoristojokien korkeille alueille, missä he hedelmöittävät munansa ja saavat jälkeläisensä. Tällä vastavirtaan kohdistuvalla matkallaan lohet joutuvat karhujen, kotkien ja monien muiden petoeläinten kynsiin.
Kuten explore.org -portaali osoittaa, aikuinen uroskarhu kuluttaa keskimäärin lähes 2800 kiloa lohta vuodessa. Tämä tarkoittaa runsasta kalorinsaantia, ja siksi karhut, joiden ruokavalio pohjautuu lohikaloihin, ovat paljon kookkaampia ja raskaampia kuin hedelmien ja vihannesten syöntiin erikoistuneet karhut.
Teoria optimaalisesta ravinnonkeruusta ja lohen kulutuksesta
Tämä käyttäytyminen voidaan helposti selittää optimaalisen ravinnonkeruun teorialla. Tämän olettamuksen mukaan eläimet syövät vain sitä, mikä on energiapitoisuuden suhteen kannattavaa, eli ruokaa, joka antaa niille enemmän kaloreita kuin mitä ne käyttävät sen etsintään tai saalistukseen.
Eivät karhut mitenkään erityisesti “pidä” juuri lohesta, mutta ne saavat siitä niin uskomattoman paljon kaloreita verrattuna muuhun ravintoon, ja lisäksi lohta on erittäin helppo saalistaa niiden vaelluksen aikana. Joen kivillä odottamisen vaiva on hyvin vähäinen ja palkkio huomattavasti suurempi kuin saalistamiseen kuluva aika.
Noin 100 grammaa raakaa lohta sisältää 146 kilokaloria, kun taas sama määrä mansikoita sisältää vain 33 kaloria. Karhu – ja kaikki muutkin sekasyöjät – valitsevat mahdollisuuksien mukaan aina energiapitoisimman ravinnonlähteen, koska se parantaa niiden selviytymismahdollisuuksia.
Se, että muiden harmaakarhupopulaatioiden ruokavalio ei pohjaudu loheen, johtuu yksinkertaisesti siitä, että niillä ei ole siihen mahdollisuutta. Lohikalojen vaellusliike rajoittuu vain tiettyihin osiin maailmaa, ja karhujen, jotka eivät ole niin onnekkaita ja synny näillä seuduilla, on etsittävä muita ravinnonlähteitä.
Kaloripitoinen lohi sisältää myös paljon proteiinia ja omega-3-rasvahappoja. Luonnossa tämä kala on superruokaa.
Syövätkö karhut hunajaa?
Samaa teoriaa voidaan soveltaa hunajan kulutukseen. Karhujen on helppo saada sitä suuren kokonsa vuoksi, ja tämä ruoka-aine antaa niille paljon sokeria ja energiaa lähes vaivatta. Karhut syövät hunajaa todellisuudessa siis siksi, että se on niille kannattavaa evolutiivisessa mielessä – ei siksi, että ne rakastaisivat sen makua (vaikka näinkin tietysti on).
Karhut pitävät lohesta, mutta eivät ehkä niistä syistä kuin yleensä arvellaan. Luonnossa ei ole gastronomian käsitettä, koska kaikki perustuu energiansaannin ja -kulutuksen suhteeseen. Jos ravinnossa on enemmän kaloreita kuin mitä sen hankkimiseen kuluu, on aivan loogista, että se kuuluu eläimen ruokavalioon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adams, M. S., Service, C. N., Bateman, A., Bourbonnais, M., Artelle, K. A., Nelson, T., … & Darimont, C. T. (2017). Intrapopulation diversity in isotopic niche over landscapes: Spatial patterns inform conservation of bear–salmon systems. Ecosphere, 8(6), e01843.
- Van Daele, M. B., Robbins, C. T., Semmens, B. X., Ward, E. J., Van Daele, L. J., & Leacock, W. B. (2013). Salmon consumption by Kodiak brown bears (Ursus arctos middendorffi) with ecosystem management implications. Canadian Journal of Zoology, 91(3), 164-174.
- Hilderbrand, G. V., Hanley, T. A., Robbins, C. T., & Schwartz, C. C. (1999). Role of brown bears (Ursus arctos) in the flow of marine nitrogen into a terrestrial ecosystem. Oecologia, 121(4), 546-550.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.