Varo ruskohämähäkkiä
Tämä laji tapaa piileskellä vaikeapääsyisissä paikoissa, kuten seinänraoissa tai huonekalujen takana. Ruskohämähäkki on yksi vaarallisimmista hämähäkkilajeista ja myrkyllisin suvussaan. Ruskohämähäkin purema voi aiheuttaa vakavia reaktioita ja jopa kuoleman.
Ruskohämähäkin elinympäristö ja tunnusmerkit
Tämän Etelä-Amerikasta kotoisin olevan hämähäkin tieteellinen nimi on Loxosceles Laeta. Kyseistä lajia tavataan lähinnä Chilessä, Perussa, Ecuadorissa, Brasiliassa, Argentinassa ja Uruguayssa, mutta lajin edustajia on mahdollista nähdä myös Pohjois-Amerikan eteläosissa ja Meksikossa.
Ruskohämähäkki on pituudeltaan 8-30 millimetriä jalat mukaan laskettuna ja pinnaltaan karkea. Naaraat ovat uroksia suurempia, ja muista hämähäkeistä poiketen lajilla on ainoastaan kuusi silmää. Iso eteenpäin suuntautuva silmäpari yhdistettynä kahteen pienempään sivusuuntaiseen silmäpariin antaa hämähäkille 300:n asteen näkökentän.
Ruskean, ruskeahkon tai mustan värinsä ansioista ruskohämähäkki sulautuu hyvin ympäristöönsä. Sen sivuilla ja vartalon keskiosan yläpäässä olevat merkinnät muodostavat viulun muotoisen kuvion, minkä vuoksi sitä kutsutaan toisinaan “viuluhämähäkiksi”.
Ruskohämähäkin käytös ja purema
Ruskohämähäkki liikkuu lähinnä öisin ja tulee ulos piilostaan erityisesti kuumina kesäöinä. Vaikka hämähäkki liikkuu läpi vuoden, sen aktiivisuus vähenee kylminä vuodenaikoina. Se pitää pimeistä, pölyisistä ja likaisista paikoista ja poistuu niistä ainoastaan metsästääkseen.
Ruskohämähäkin läsnäolon huomaa löytämällä sen kuoria, sillä tämä hämähäkki luo nahkansa kolme kertaa ennen aikuisikää. Ruskohämähäkin kutoma verkko on suora ja siinä on epäsäännöllinen kuvio sekä puuvillamainen koostumus.
Tämä hämähäkki pelästyy helposti ja pakenee heti vaistotessaan vaaran. Se voi saavuttaa jopa 15 kilometrin tuntivauhdin. Ruskohämähäkki puolustaa itseään saalistajia ja hyökkäyksiä vastaan erittämällä myrkkyä. Sen myrkky on 15 kertaa kobran myrkkyä myrkyllisempää ja kymmenen kertaa rikkihappoa väkevämpää.
Näin ollen Loxosceles Laetan purema voi aiheuttaa kudosvaurioita, paikallisen kuolion ja jopa kuoleman. Neljä tuntia pureman jälkeen ilmestyvä puremajälki on kivulias ja kutiseva.
Myrkylle altistuneelle henkilölle tulee antaa ensiapua painamalla puremakohtaa jäällä tai kietomalla sen ympärille kylmä kääre, lepäämällä ja pesemällä puremakohta vedellä ja saippualla. Tämän jälkeen potilas tulee viedä välittömästi terveyskeskukseen.
Pureman hoito
Ruskohämähäkin puremaa voidaan hoitaa antihistamiineilla, kortikosteroideilla ja kipulääkkeillä. Jos mahdollista, hämähäkin voi ottaa kiinni ja viedä näytille hoitohenkilökunnalle, jotta he voivat selvittää, mikä eläin pureman on aiheuttanut ja osaavat näin hoitaa potilasta oikein.
Jos kaikki sujuu hyvin, puremajälki katoaa kolmen päivän kuluessa. Pureman aiheuttamia komplikaatioita ovat kuume, munuaisongelmat, hemolyyttinen anemia ja paikallinen kuolio. Kuolleisuus purematapauksissa on 25%.
On hyvä muistaa, että myrkyn pääseminen elimistöön ei kehitä immuniteettia myrkkyä vastaan. Jos henkilöä purraan uudelleen, hän voi kärsiä samoista tai jopa pahemmista oireista kuin edellisellä altistuskerralla.
Ruskohämähäkin pesinnän ennaltaehkäisy
Tarkka siivoaminen on tehokkain tapa estää ruskohämähäkin pesiytyminen kotiisi. Kiinnitä huomiota alueisiin, joita emme siivoa usein. Pöydän takana oleva alue, sängynaluslaatikot, raskaiden ja isojen huonekalujen taukset, korkealla olevat kulmat, köynnökset, takkapuupino, esinekasat ynnä muut vastaavat ovat potentiaalisia paikkoja ruskohämähäkin pesälle. Pidä aina hanskat kädessäsi ja käytä tehokasta imuria siivotessasi näitä paikkoja.
Tämän lisäksi suosittelemme estämään kärpästen ja muiden lentävien hyönteisten pääsyn kotiisi, sillä ruskohämäkki käyttää niitä ravinnokseen. Päästäksesi eroon lentävistä hyönteisistä, voit asettaa kotiisi ansoja ja käyttää karkotusaineita.