Mitä ovat erilaiset suden alalajit?

Susi, eli harmaasusi, on koiraeläimiin kuuluva eläin, joka on koiran esi-isä. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32-37 alalajiin turkin värityksen, morfologisten ominaisuuksien ja perimän eroavaisuuksien perusteella. Tänään esittelemme mielestämme mielenkiintoisimmat suden alalajit.

Susi oli aikoinaan maailman laajimmalle levinnyt nisäkäslaji, mutta sen levinneisyysalue on pienentynyt paitsi metsien vähenemisen vuoksi, myös siksi, että näitä eläimiä on vainottu niin karjan suojelemiseksi kuin ihmisiin kohdistuvien hyökkäystenkin pelossa. Susi luokitellaan kuitenkin edelleenkin elinvoimaiseksi lajiksi, mutta tietyillä alueilla susipopulaatiot ovat uhanalaisia.

Suomessa elävä susi on suden kantamuoto, josta käytetään myös nimityksiä harmaasusi ja euraasiansusi. Suomen susikanta on 2000-luvulla vaihdellut 100 ja 250 yksilön välillä.

Suden ominaisuudet

Susi on saalistaja, jonka hampaat ovat identtiset koiran hampaiden kanssa. Se elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ja metsien, vuorten, niittyjen ja tundrien maastoissa. Suden koko ja paino riippuvat alalajista, mutta eläin voi olla 60-90 cm korkea ja painaa jopa 80 kg. Susi on suurin nykyään elävistä koiraeläimistä.

Susi voi metsästää niin päivällä kuin yölläkin, sillä sekä sen näkö- että hajuaisti on hyvä. Susi voi kävellä monta kilometriä väsymättä. Suden kaksikerroksinen turkki on melko paksu, ja sen ulkokerros on vettä hylkivä ja sisäkerros tarjoaa eristystä kylmältä. Väri vaihtelee alalajeittain.

Mitä tulee suden lisääntymiseen, tiineys kestää noin kaksi kuukautta. Sokeilla ja kuuroilla pennuilla on syntymän jälkeen tumma turkki ja siniset silmät, ja ovat täysin riippuvaisia emostaan. Pennut elävät pesässä elämänsä ensimmäiset kolme viikkoa ja lähtevät omilleen jo kahden kuukauden iässä.

Susi selviytyy monen päivän ajan ilman ruokaa. Nämä pedot saalistavat lampaita, peuroja, vuohia, poroja, hirviä sekä pienempiä eläimiä, kuten jyrsijöitä ja jäniksiä.

Mitä ovat erilaiset suden alalajit?

1. Harmaasusi

Harmaasuden paino on tyypillisesti 55 kg, joskin huomattavasti isompiakin yksilöitä on tavattu. Vaikka lajin nimi onkin harmaasusi, eläin voi olla myös myös musta, valkoinen tai punertava. Harmaasuden pää ja kuono ovat kapeammat kuin muilla suden alalajeilla.

Harmaasusi on montaa muuta sutta hitaampi, mutta sen terävät hampaat mahdollistavat kolme kertaa niin syvälle pureutumisen kuin koiraeläimen hampaat keskimäärin. Harmaasusi viestii laumassa erilaisilla suullisilla keinoilla – kuten ulvomalla – ja se pystyy sopeutumaan mihin tahansa ympäristöön, kunhan sillä on saatavillaan ruokaa.

2. Iberiansusi

Kuten lajin nimi kertoo, nämä eläimen elävät Iberian niemimaalla, pääosin Douro-joen pohjoispuolella. Iberiansusia elää Espanjan ja Portugalin alueella yhteensä 2500. Espanjassa elää läntisen Euroopan suurin susipopulaatio. Vielä 1960-luvulla iberiansusi oli Espanjassakin katoamassa, mutta noista ajoista susien määrä on tasaisesti kasvanut nykyisiin lukemiinsa.

Iberiansudet ovat pienikokoisempia ja hoikempia kuin harmaasudet, ja niiden turkki on ruskean punertava. Sen turkissa on tummia kohtia hännässä, ja sen pää on suuri ja vankka ja korvat kolmion muotoiset. Iberiansusi saalistaa pääosin suuria nisäkkäitä.

3. Arktinen susi

Arktinen susi, eli napasusi, on tavallisesti valkoinen, mutta myös muun värisiä susia tavataan. Arktinen susi on sopeutunut kylmiin olosuhteisiin, ja sen korvat ovat pienemmät sekä lihakset ja jalat lyhyemmät kuin muilla susilla. Sillä on myös serkkujaan paksumpi turkki, ja sen tassut ovat pehmustetut helpottamaan jäällä ja lumessa kävelemistä.

Nimensä mukaisesti arktinen susi elää maailman pohjoisimmilla kylmillä alueille, pääsääntöisesti 70. pohjoisen leveysasteen yläpuolella.

4. Arabiansusi

Arabiansusi elää Arabian niemimaalla, etenkin Irakin, Jordanian, Egyptin ja Israelin alueella. Kyseessä on harvinainen ja erittäin uhanalainen suden alalaji, jonka populaation koko on noin 500 eläintä. Populaatiot ovat kasvaneet sen jälkeen, kun arabiansuden metsästys kiellettiin Omanissa.

Arabiansuden erityistuntomerkki ovat keltaiset silmät mustin pupillein. Kyseessä on hyvin pieni susilaji, jonka narttujen keskipaino on vain 16 kg ja urosten 22 kg. Arabiansudella ei ole hikirauhasia, joten se läähättää säädelläkseen ruumiinlämpöään.

5. Punasusi

Punasudet asuvat Yhdysvaltojen Pohjois- ja Etelä-Carolinan alueella. Eläimen nimi juontaa juurensa sen turkin punaruskeasta väristä. Punasudet ovat kooltaan suden ja kojootin väliltä, ja muistuttavat ulkonäöltään huomattavasti kojoottia. Sekä pitkät korvat että pitkät jalat ovat punasudelle tyypillisiä ominaisuuksia.

Vaikka punasusi onkin yleensä melko sosiaalinen eläin, sen laumassa vallitsee tiukka hierarkia muiden koiraeläinten tavoin. Lisääntyminen tapahtuu helmikuun ja maaliskuun aikana, ja naaras voi synnyttää jopa kymmenen pentua. Tästäkin huolimatta laji on vakavassa vaarassa kuolla sukupuuttoon.