Sinipingviini on maailman pienin pingviinilaji

Tämä Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Tasmaniassa elävä pingviinilaji on maailman pienin pingviini. Se on lentokyvytön kuten kaikki pingviinit.
Sinipingviini on maailman pienin pingviinilaji
Luz Eduviges Thomas-Romero

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sinipingviini on muiden pingviinilajien tapaan lentokyvytön lintu. Toisin kuin lentokykyisillä linnuilla, pingviineillä on kiinteät luut, jotka auttavat niitä uimaan helpommin.

Sinipingviini on maailman pienin pingviinilaji

Sinipingviini on maailman pienin pingviini. Se kasvaa keskimäärin 40 senttimetrin mittaan ja painaa vain yhden kilon. Uros ja naaras ovat hyvin saman näköisiä, joskin urokset ovat usein hieman suurempia ja niillä on tummempi ja isompi nokka.

Kuten lajin nimi antaa olettaa, sinipingviini on väriltään sininen. Osalla linnuista on hyvin tummia, lähes mustia, sulkia, mutta useimpien sulkapeitteessä on harmaaseen vivahtava sävy. Kuten muillakin pingviineillä, myös sinipingviinillä on valkoinen vatsa.

Sinipingviini on maailman pienin pingviinilaji

Sinipingviini käyttää ääntelyyn monia erilaisia ääniä aina pehmeistä vihellyksistä rääkymiseen ja trumpettimaisiin kutsuääniin. Erityisen äänekäs se on yöllä ollessaan aktiivisimmillaan.

Sinipingviinit syövät lähinnä erilaisia kaloja, kuten sardiineja ja sardilleja, mutta niille kelpaavat myös kalmarit ja muut merieläimet. Sinipingviinit syövät päivittäin noin neljäsosa painonsa verran kalaa. Pienen kokonsa ja alhaisen painonsa ansiosta nämä linnut ovat erinomaisia ja nopeita uimareita, mikä tekee niistä loistavia metsästäjiä.

Sinipingviinin elinalue

Sinipingviinejä tavataan Uuden-Seelannin pääsaarten rannikoilla, Stewartinsaarella ja Chathamsaarilla. Tämän lisäksi niillä on yhdyskuntia Tasmaniassa ja Australian etelärannikolla. Arviolta 60 % sinipingviinikannasta pesii Tasmanian Australiasta erottavan Bassinsalmen alueella. Sinipingviinien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta joidenkin lähteiden mukaan niitä elää yli miljoona paria. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.

Sinipingviini on maailman pienin pingviinilaji

Sinipingviinit pesivät hiekka- tai kivikkorantaisilla saarilla ja rannikolla sellaisissa maastoissa, joissa maapetojen on vaikea kulkea. Yhdyskuntia on tavattu myös ihmisen rakentamissa rakennelmissa, kuten aallonmurtajissa.

Sinipingviinit viettävät suuren osan elämästään uiskennellen vedessä. Kaikista pingviinilajeista juuri sinipingviinit ovat yksiä parhaista vedessä liikkujista. Ne voivat viettää useita päiviä vedessä ennen kuin niiden täytyy palata rannalle.

Sinipingviinien lisääntyminen

Sinipingviinipari muodostaa yksiavioisen liiton, joka kestää tyypillisesti eliniän. Nämä linnut saavuttavat sukukypsyyden noin 3 vuoden iässä. Ne pesivät kivikoissa, maakoloissa, onkaloissa elokuusta joulukuuhun. Naaras munii 1-2 munaa 3-5 päivän välein. Vanhemmat hautovat munia vuorotellen noin 36 päivän ajan.

Emo lämmittää 40 gramman painoisina syntyneitä poikasia noin 10 päivän ajan, minkä jälkeen yhdyskunnan emot vartioivat niitä vuorotellen 1-3 viikon ajan. Kun poikanen saavuttaa 90 % aikuisen painosta, se lähtee pesästä, mutta palaa sinne 2-3 päivän välein. Lopulta poikanen itsenäistyy ja muuttaa tyypillisesti eri alueelle kuin missä sen vanhemmat elävät.

Sinipingviinit elävät keskimääräisesti 6,5 vuoden ajan, mutta yksittäinen pingviini voi elää jopa 20-vuotiaaksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Gales, R.; Green, B. (1990) The Annual Energetics Cycle of Little Penguins (Eudyptula Minor). Ecology: Ecological Society of America. Volume 71, Issue 6. Pp. 2297-2312
  • Bethge, P.; Nicol, S.; Culik, B. (2009) Diving behaviour and energetics in breeding little penguins (Eudyptula minor). Journal of Zoology. Volumen 242, Número 3. Pp. 483-502
  • Dann, P. (1991) Distribution, Population Trends and Factors Influencing the Population Size of Little Penguins Eudyptula minor on Phillip Island, Victoria. Emu: Jurnal of BirdLife Australia. Volumen 91, Número 5. Pp. 263-272

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.