Saiga-antilooppi on sukupuuton partaalla elävä eläin

11.6.2019
Saiga-antilooppikanta on romahtanut viime vuosikymmenten aikana paitsi salametsästyksen, myös mystisten joukkokuolemien vuoksi, ja laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Saiga-antilooppi on erikoinen eläin, jonka kanta on romahtanut viimeisten vuosikymmenten aikana paitsi salametsästyksen, myös mystisten joukkokuolemien vuoksi. Tutkijat ympäri maailman tekevät töitä sen eteen, että tämän äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun lajin kanta saataisiin elpymään.

Millainen eläin on saiga-antilooppi?

Saiga-antiloopit olivat aikoinaan levittäyneet laajalti Itä-Euroopan ja Keski-Aasian aroille aina Karpaateilta ja Kaukasukselta Mongoliaan saakka. Nykyisin niitä elää enää harvoilla alueilla Venäjän Kalmukiassa, Kazakstanissa ja Länsi-Mongoliassa.

Saiga-antiloopin silmiinpistävin piirre on sen erikoinen kyhmymäinen kuono ja laaja nenäontelo, joka toimii suodattaminen lailla estäen hiekan pääsyn eläimen keuhkoihin. Nenän rakenne auttaa antilooppia hengittämään puhdasta ilmaa pölyisinä kesinä ja lämmintä ilmaa kylminä talvina.

Saiga-antilooppi on sukupuuton partaalla elävä eläin

Gaselleille sukua oleva hiekanvärinen saiga-antilooppi muistuttaa vuohta, ollen kuitenkin kömpelöhkö ja lyhytjalkainen. Saiga-antilooppi painaa noin 50 kiloa ja kasvaa 60-80 sentin korkeuteen. Saiga-antiloopin pääravintoa ovat suolaheinät, mutta se syö myös useimpia muita arojen kasveja. Eläin pärjää pitkän aikaa hyvin niukalla ravinnolla.

Salametsästys romahdutti kannan

Erikoisen kuonon lisäksi toinen saiga-antiloopin tärkeimmistä tuntomerkeistä ovat urosten kerrossarvet. Tämä jääkaudelta asti Euroopan ja Aasian rajalla elänyt eläin on ollut sukupuuton partaalla salametsästäjien himoitessa sen erikoisia sarvia. Sarvia myydään laittomasti, ja niillä on suuri kysyntä etenkin Kiinassa.

Saiga-antilooppipopulaation kooksi arvioitiin aikoinaan yli miljoona yksilöä, mutta salametsästys romahdutti kannan 1990-luvulla pariin prosenttiin. Yhtä nopeaa uhanalaistumista ei ole nähty millään muulla nisäkäslajilla. 2000-luvulla suojelutoimet alkoivat elvyttää kantaa, mutta tänä päivänä lajin toipuminen on jälleen vaarassa.

Saiga-antilooppien joukkokuolema

Salametsästys ei ole ainoa saiga-antiloopin vihollinen, vaan toinen ongelma tappoi lähes kaikki Kazakstanin saigat vuonna 2015. Tuolloin noin 200 000 eläintä – mikä tarkoittaa 60 prosenttia kaikista maailman saiga-antiloopeista – kuoli muutaman päivän sisällä oleskellessaan niille tyypillisillä laidunmailla.

Tutkijat kauhistuivat tilanteesta, sillä tuhansia ja tuhansia eläimiä menehtyi tunneissa ilman selvää syytä. Eri alojen asiantuntijat eläinlääkäreistä eläintentutkijoiden kautta ekologeihin kertoivat, etteivät olleet koskaan nähneet vastaavaa.

Uhanalainen saiga-antilooppi

Pitkän tutkinnan jälkeen tutkijat onnistuivat selvittämään saiga-antilooppien joukkotuhon syyn. Saigojen suojeluun keskittyvän Saiga Conservation Alliace -järjestön mukaan joukkokuoleman syy oli Pasteurella multocida -bakteerin aiheuttama hengitystietulehdus.

Kyseistä bakteeria tavataan yleisesti antilooppien hengitysteissä, eikä se yleensä ole eläimille vaaraksi. Kazakstanin tapauksessa bakteeri kehittyi kuitenkin lyhyessä ajassa tappavaan muotoon, mikä aiheutti saiga-antiloopeille hengitysvaikeuksia, korkean kuumeen ja lopulta kuoleman.

Science Advances -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ongelmat alkoivat hyvin lämpimän ja kostean ajanjakson aikana. Epätyypillinen sää sai bakteerit hyökkäämään eläinten verenkiertoon. Tämä tapahtui saiga-antilooppien kannalta mahdollisimman epäedulliseen aikaan, sillä uudet vasat olivat juuri syntyneet, jolloin emot olivat stressaantuneita ja nuoret vasat erityisen haavoittuvaisia.

Vuoden 2015 tapaus ei ollut ensimmäinen saiga-antilooppien mystinen joukkokuolema. Vuonna 1998 jopa 270 000 antilooppia kuoli samanlaisissa olosuhteissa ja vuonna 2010 noin 12 000 eläintä kuoli 26 000-päisestä laumasta. Näihin tapauksiin ei ole vieläkään löydetty selitystä.

Ilmastonmuutoksen vaikutus eläimiin

Ilmastonmuutos on aihe, joka puhuttaa tänä päivänä niin yksittäisiä henkilöitä kuin organisaatioiden ja valtioiden päämiehiäkin ympäri maailman. Keskitymme usein siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmiseen, mutta totuus on, että teollistumisen jälkeen alkaneella ilmastonmuutoksella on todella vakavia seurauksia luontoon ja sen eläimiin.

Saiga-antilooppi on sukupuuton partaalla

Muutokset ilmastossa – mikä tarkoittaa tyypillisesti lämpötilojen kohoamista – on pakottanut monet lajit muuttamaan alkuperäiseltä kotiseudultaan alueille, joissa elinolosuhteet ovat paremmat selviytymisen kannalta. Näihin lajeihin lukeutuu myös erilaisia tarttuvia tauteja kantavia hyönteisiä.

Lämpötilojen kohotessa ja sadekausien muuttuessa esimerkiksi kosteilla trooppisilla alueilla elävät hyttyset voivat alkaa levitä muuallekin maapallolle. Tutkijat ovat tienneet jo pitkään lämpimän ilmaston olevan täydellinen ympäristö tautien leviämiselle, sillä bakteerit lisääntyvät nopeiten lämpimillä ja kosteilla alueilla.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset lämpötilassa ja sateissa vaikuttavat eri tavoin eri eläimiin, riippuen niiden biologiasta ja kyvystä sopeutua muutoksiin. Saiga-antilooppien joukkokuoleman vuonna 2015 aiheuttanut bakteeri elää antilooppien sieraimissa. Tänä päivänä tiedämme, että tuon bakteerin nopean leviämisen aiheutti nimenomaan lämpötilan nousu.

Jos haluamme pitää eläinlajit elossa, meidän on otettava isoja askeleita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Saiga-antiloopit ovat vain yksi esimerkki niistä lukemattomista eläimistä, joiden selviytyminen riippuu ihmisen toimista.

  • Kock, R.; Orynbayev, M.: Robinson, S. (2018) Saigas on the brink: Multidisciplinary analysis of the factors influencing mass mortality events. Science Advances, Vo. 4.
  • Altizer, S.; Ostfeld, R. (2013) Climate Change and Infectious Diseases: From Evidence to a Predictive Framework. Science, Vol. 341.