Ovatko delfinaariot eläinten hyväksikäyttöä?

Delfinaarioita on alun perin rakennettu, jotta ihmiset voisivat tutustua delfiineihin ja oppia niistä, minkä lisäksi delfinaarioiden on ajateltu suojaavan harventunutta delfiinikantaa. Delfinaariot ovat kuitenkin saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä, ja tänä päivänä yhä useammat ovat sitä mieltä, että delfinaariot tukevat eläinten hyväksikäyttöä.

Delfinaarioiden alkuperä

Delfinaario on delfiineille tarkoitettu akvaario. Yleensä delfiinejä pidetään suuressa altaassa, mutta joissakin kohteissa delfiineillä on pääsy avomeressä sijaitsevaan aitaukseen. Pienemmät delfinaariot koostuvat vain yhdestä altaasta, mutta toiset ovat laajentuneet suuremmiksi keskuksiksi, joissa elää myös muita merieläimiä.
Delfinaarioiden puolustajat perustelevat delfinaarioiden tärkeyttä sillä, että ne ovat paikkoja, joissa ihmiset voivat tutustua delfiineihin ja oppia niistä. Delfinaarioiden ajatellaan myös suojaavan harventunutta delfiinikantaa. Keinosiemennystekniikat ovat kehittyneet, ja niistä toivotaan saatavan apua uhanalaisten delfiinilajien kannan elvyttämisessä.

Ensimmäinen niin sanottu delfinaario avattiin New Yorkissa 1861. Sinne tosin kuljetettiin delfiinien sijaan kaksi maitovalasta ihmisten ihmeteltäviksi. Ensimmäinen kaupallinen delfinaario avattiin vuonna 1938, minkä jälkeen erilaiset akvaariokeskukset kasvattivat nopeasti suosiotaan. Erityisesti Flipper-elokuvan julkaisemisen jälkeen delfinaarioissa vieraili runsaasti ihmisiä.

Pohjoismaissa on toiminut kaksi delfinaariota, jotka olivat Suomen Särkänniemen delfinaario ja Ruotsin Kolmårdenin eläinpuiston yhteydessä sijainnut delfinaario. Särkäniemen delfinaarion toiminta lopetettiin vuonna 2015, ja seuraavana vuonna Särkäniemen delfiinit siirrettiin Attikan eläinpuistoon Kreikkaan.

Ovatko delfinaariot eläinten hyväksikäyttöä?

Delfinaarioissa elävät delfiinit ja akvaariokeskuksissa elävät muut merieläimet, valtavan kokoiset valaat mukaan lukien, ovat tietenkin alun perin peräisin luonnosta. Ihmiset ovat vanginneet lukemattomia eläimiä oman etunsa vuoksi ja rahan toivossa. Tänä päivänä monessa delfinaariossa elää toisen, kolmannen ja jopa neljännen sukupolven delfiinikantoja, eikä suurimpaan osaan maailman delfinaarioista enää pyydystetä delfiineitä luonnosta, vaan paikalliskantojen geneettinen monimuotoisuus varmistetaan keinosiemennyksellä tai delfinaarioiden välisillä siirroilla.

Ympäri maailmaa delfinaarioissa elää valtava määrä delfiinejä, valaita ja muita merieläimiä. Delfinaarioita on jo pitkään arvosteltu eläinten hyväksikäyttönä, sillä delfinaariot eivät tarjoa delfiineille luonnonmukaisia elinolosuhteita fyysisesti tai sosiaalisesti. Esimerkkinä mainittakoon se, että luonnossa delfiinit uivat satoja kilometrejä päivittäin, mikä on jotain, mitä ne eivät pysty tekemään ihmisen valmistamissa altaissa. Epäsopivien elinolosuhteiden uskotaan selittävän delfinaarioiden korkeita kuolleisuuslukuja.