Miten musiikki vaikuttaa eri eläimiin?

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Monille meistä ihmisistä musiikki on valtava ilon lähde ja tärkeä osa elää. Herkkäkorvaiset lemmikkimme sen sijaan eivät välttämättä nauti kotona kovalla äänenvoimakkuudella soitetusta musiikista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä päde kaiken tyyppiseen musiikkiin, sillä useat tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin klassisella musiikilla on myönteinen vaikutus eläinten mielialaan ja niiden kokeman stressin määrään. Tänään selvitämme, miten musiikki vaikuttaa eri eläimiin.

Millaisesta musiikista kissat pitävät?

Psykologi Charles Snowdonin mukaan eri eläimet pitävät erityyppisestä musiikista. Esimerkiksi kissalle ei kannata soittaa jazzia ja odottaa sen pitävän siitä, sillä kyseinen tyylilaji ei ole niin sanotusti valmiiksi kudottu kissan DNA:han.

Myös sellisti David Teie on tutkinut kissojen mieltymyksiä ja jopa säveltänyt musiikkia varta vasten kissoille. Projektin lähtökohtana oli, että kissan äänessä on vaihteluita, jotka ovat hyvin erityyppisiä kuin ihmisen laulun vaihtelut. Tämän tiedon perusteella Teie loi äänisekoituksen, joka sisälsi muun muassa kissan kehräämistä ja sen juodessa tuottamia ääniä. Hän käytti erilaisia ääniä luodakseen toistoja, jotka muistuttavat normaalien musiikkikappaleiden säveltämisessä käytettyjä toistoja.

Tämän jälkeen tutkijat halusivat selvittää, vaikuttaako varta vasten kissoille sävelletty musiikki näihin eläimiin eri tavalla kuin klassinen musiikki, jota on perinteisesti pidetty eläinten suosikkimusiikkilajina. Tutkimuksessa useille kissoille soitettiin sekä Mozartin sinfonioita että kissoille sävellettyä musiikkia, joista jälkimmäiseen kissat reagoivat selvästi positiivisemmin. Musiikin soidessa ne muun muassa maukuivat rennosti ja puskivat kaiuttimia.

Tonava kaunoinen on koirien suosikki

Tutkimuksessa, johon osallistui 161 eläinsuojassa elävää koiraa, arvioitiin eri melodioiden ja tyylilajien vaikutusta koirien käytökseen. Tutkijat havaitsivat, että klassinen musiikki ja etenkin Johann Straussin säveltämä Tonava kaunoinen -wienervalssi vähensivät koirien stressiä. Koirat lepäsivät ja nukkuivat enemmän ja haukkuivat vähemmän, kun niille soitettiin klassista musiikkia. Metallimusiikin vaikutukset sen sijaan eivät olleet yhtä positiivisia. Tämän tyylinen musiikki lisäsi haukkumista, vähensi nukkumiseen käytettyä aikaa ja sai jotkut koirat tärisemään kauttaaltaan.

Miten musiikki vaikuttaa lehmiin?

Koirien tavoin myös lehmät pitävät eniten klassisesta musiikista. Tutkijat ovat havainneet, että klassista musiikkia kuuntelevien lehmien lypsyaika lyhenee. Parhaiten vaikuttaa toimivan Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 6. Myös Paul Simonin säveltämä ja sanoittama kappale Bridge Over Troubled Waters vaikuttaa lehmiin positiivisesti, vaikka se ei kuulukaan klassisen musiikin piiriin. Nämä kaksi kappaletta tehostivat tutkimuksen mukaan maidon tuotantoa 3 prosentilla, kun taas monet muut kappaleet eivät vaikuttaneet lehmiin millään tavalla.

Vaihtelu on tärkeää viiriäisille

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa ryhmä tutkijoita selvitti, miten musiikki vaikuttaa japaninviiriäisten käytökseen, jälkeläisten tuotantoon ja munien laatuun. Kokeet suoritettiin 165 linnulle, jotka jaettiin viiteen ryhmään. Yksi ryhmistä oli kontrolliryhmä, jolle ei soitettu lainkaan musiikkia. Muille ryhmille soitettiin neljän kuukauden ajan päivittäin yhtäjaksoisesti 12 tuntia klassista musiikkia, metallimusiikkia tai reggaeta. Tutkimuksessa selvisi, että klassista musiikkia ja eri tyylilajien sekoitusta kuulleet viiriäiset olivat kasvaneet muita lintuja painavammiksi, minkä lisäksi niiden munien laatu oli parempi.

Mikä musiikki sopii apinoille?

Kissoille musiikkia säveltäneen David Teien metodia on myöhemmin hyödynnetty myös muita eläinlajeja, kuten valkotöyhtötamariineja, tutkittaessa. Erään tutkimuksen mukaan nämä eläimet eivät kiinnitä huomiota ihmisille sävellettyyn musiikkiin, mutta reagoivat varta vasten niille suunniteltuihin kappaleisiin. Nämä sävellykset luotiin käyttämällä korkeita tamariinien ääniä. Tamariinit osoittivat ahdistuneisuuden merkkejä kuunnellessaan hermostuneita ääniä, mutta rauhoittuivat ja alkoivat syödä rennompien äänien aikana.

Mozartia jyrsijöille

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin musiikin vaikutusta rottien muistiin ja oppimiskykyyn. Tutkimus suoritettiin neljällä rottaryhmällä, joille soitettiin 10 viikon ajan päivittäin 10 minuuttia musiikkia. Kappaleeksi valittiin Wolfgang Amadeus Mozartin Sonaatti kahdelle pianolle D–duuri, jota muokattiin rotille sopivammaksi nopeuttamalla se kaksinkertaiseksi ja soittamalla sitä oktaavia normaalia korkeammalta.

Musiikkia soitettiin eri rotille eri hetkinä. Yksi ryhmistä kuunteli sonaattia ennen muistitestin tekemistä, toinen testin aikana ja kolmas sekä ennen testiä että sen aikana. Neljännelle ryhmälle ei soitettu lainkaan musiikkia. Tutkijat mittasivat rottien avaruudellista hahmotuskykyä ja muistikapasiteettia hyödyntäen 8-haaraista labyrinttiä. Tutkimuksessa selvisi, että ennen testiä ja testin aikana musiikille altistetut rotat oppivat kulkemaan labyrintissa huomattavasti muita rottia paremmin. Mielenkiintoista oli myös se, että musiikin vaikutus vaikutti olevan tilapäinen. Kun rotat suorittivat saman testin neljä tuntia musiikin kuuntelun jälkeen, musiikin positiiviset vaikutukset olivat hävinneet.