Mistä eläinten hylkääminen johtuu ja mitä asialle on tehtävissä?

Affinity Foundationin tekemän tutkimuksen mukaan espanjalaiset löytöeläinkodit pelastivat vuonna 2016 kaduilta 104 447 koiraa ja 33 335 kissaa. Luvut olivat vastaavat vuotta aikaisemmin, eikä tilanne ole juurikaan kohentunut. Eläinten hylkääminen on maailmanlaajuinen ongelma, ja vaikka Suomessa ongelma onkin pieni moneen muuhun maahan verrattuna, myös meillä hylätään valtava määrä eläimiä vuosittain. Tänään kerromme, millaisia eläimiä hylätään maailmalla eniten, ja miten ongelmaa voidaan lähteä pienentämään.

Hylätyn eläimen profiili ja hylkäämisen syyt

Yllä mainitussa tutkimuksessa selvisi myös, että monet löytöeläinkoteihin tuodut eläimet jakavat samoja ominaisuuksia:

• 81 % omistajiensa hylkäämistä eläimistä on sekarotuisia. Tämä tukee sitä olettamusta, että vielä nykyäänkin puhdasrotuisia eläimiä pidetään sekarotuisia arvokkaampina.
• 30 % hylätyistä kissoista ja koirista on pentuja,  57 % aikuisia ja 33 % vanhuusikään yltäneitä eläimiä. Etenkin koirien kohdalla trendi on se, että pentu on ihana siihen asti, kunnes se kasvaa odottamattoman suureksi ja kalliiksi elätettäväksi. Koiran- ja kissanpennut viettävät löytöeläinkodeissa vain neljäsosan siitä ajasta, jonka vanhemmat eläimet siellä elävät.
• Tietyistä epäeettisistä käytännöistä huolimatta tutkimus esittää, että vain 32 % sairaista eläimistä hylätään. Hylkäämisen syynä on usein se, että omistaja ei kykene enää kustantamaan lemmikkinsä eläinlääkärikäyntejä.

Eläimen hylkäämisen syy on usein epätoivotuissa pentueissa. Pahimmissa tapauksissa omistajat tappavat pennut epäeettisin keinoin. Joissakin tapauksissa koirat eivät ole saaneet pentuiässä asianmukaista koulutusta, mikä johtaa siihen, että omistaja ei pärjää koiran kanssa sen kasvettua aikuiseksi.

Miten eläinten hylkääminen saadaan loppumaan?

Ensinnäkin on korostettava, että monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta on riippuvainen lahjoituksista ja vapaaehtoistyöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos eläinten hylkäämisiä ei saada vähenemään, eläinkodit eivät voi ottaa enempää eläimiä vastaan.

Jotkut eläinkodit tekevät opiskelijoiden kanssa sopimuksia, joissa vaihdetaan opintopisteitä muutaman tunnin vapaaehtoistyötä vastaan tai rohkaisevat paikallisia osallistumaan arvontoihin tai hyväntekeväisyystilaisuuksiin, joista ne voivat saada lisävaroja.

Tästä huolimatta ainoa pitkän tähtäimen ratkaisu eläinten elinolojen kohentamiseksi lähtee lemmikinomistajien vastuullisesta toiminnasta. Tällaista toimintaa on:

• Eläimen sterilointi nuoressa iässä ylimääräisten pentueiden ja lisääntymis- tai hormoniongelmien estämiseksi.
• Lemmikin mikrosirutus, jonka avulla eläin voidaan palauttaa omistajalleen, jos se sattuu karkaamaan.
• Huolellinen pohtiminen sen kannalta, millaista elämä lemmikin kanssa olisi, ennen kuin sellaista lähdetään hankkimaan. On syytä pitää mielessä, että kissan tai koiran pitäminen vie omistajalta tietyn verran aikaa ja rahaa. Elävää olentoa ei tule myöskään nähdä esineenä tai objektina.
• Adoptointi ostamisen sijaan. Kuten tässä artikkelissa jo kerroimmekin, löytöeläinkodeilla on pulaa kustannuksien kanssa. Eläinkotien tukemisen lisäksi adoptointi antaa sinulle tilaisuuden parantaa toisen elävän olennon elämänlaatua.

Pieniä parannuksia lainsäädännössä

Eräät eurooppalaiset kansanedustajat tukivat vuoden 2017 joulukuussa lakialoitetta, jonka mukaan eläimet tulee nähdä elävinä olentoina eikä esineinä, sillä siihen asti niitä oli paikoin pidetty silkkana irtaimena omaisuutena.

Kyseisen lakialoitteen myötä Italian ja Ranskan siviililainsäädännössä otettiin käyttöön ehdot, joiden mukaan eläimiä tulee kohdella elävien olentojen lailla. Tällainen uutinen on sekä eläinoikeuksien että lemmikinomistajien velvollisuuksien kannalta selvä edistysaskel.