Minkä rotuiset koirat ovat alttiimpia karkailulle?
Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero
Mikä tahansa koira voi karata kotoa tai omistajaltaan tilaisuuden tullen, mutta tiesitkö, että tietyn rotuiset koirat ovat muita alttiimpia karkailulle?
Miksi koira karkaa?
Koiran karkaamiselle voi olla monia syitä. Usein karkaaminen liittyy sukupuoliviettiin, mutta sen taustalla voi olla myös esimerkiksi kovan äänen, kuten ilotulitteiden paukkeen, aiheuttama säikähdys. Koira saattaa karata myös tuntiessaan itsensä torjutuksi tai tultuaan kaltoinkohdelluksi. Koiranpentu puolestaan saattaa lähteä omille teilleen, jos sillä ei ole riittävän voimakasta sidettä uuteen perheeseensä. Joissain tapauksissa koira yksinkertaisesti innostuu tutkimaan maailmaa ja harhailee sen vuoksi kauas kotoa. Tietyn rotuiset koirat ovat alttiimpia karkailulle voimakkaan metsästysvaistonsa vuoksi. Tutkijoiden mukaan myös tietyt itsenäiset rodut, kuten siperianhuskyt, ovat muita lajitovereitaan kovempia karkailemaan.
Minkä rotuiset koirat ovat alttiimpia karkailulle?
Koirien käyttäytymiseen keskittyvissä tieteellisissä tutkimuksissa käytetään sarjaa standardoituja testejä, jotka on suunniteltu mittaamaan koirien käytöspiirteitä. Näitä piirteitä ovat muun muassa:
- Yleinen emotionaalinen reaktiivisuus
- Reagointi talutushihnassa kävellessä
- Ongelmanratkaisukyky
- Kyky oppia ja keskittyä koulutukseen
- Impulssi karkaamiseen tai pakenemiseen
- Aggressiivisuus
- Haukkuherkkyys
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että koirarotujen välillä on selkeitä, tilastollisesti merkittäviä, eroja näiden ominaisuuksien – myös karkailualttiuden – ilmenemisessä.
Beagle
Beaglet jalostettiin aikoinaan metsästämään saaliseläimiä hajuaistiaan käyttäen, minkä vuoksi niiden vaisto seurata erilaisia hajuja on edelleen hyvin voimakas. Myös halu jäljestää voi johdattaa beaglen väärille teille.
Siperianhusky
Siperianhuskyt ovat beaglejen tavoin kuuluisia karkaamistaidoistaan. Ne ovat energisiä koiria, joilla juokseminen on verissä, ja jos ne eivät saa riittävästi liikuntaa, ne saattavat ottaa asiat omiin käsiinsä – tai tässä tapauksessa tassuihinsa. Siperianhuskyt ovat paitsi kovia juoksemaan, myös hyviä kiipeilijöitä ja kaivajia ja sitä kautta taitavia karkaajia. Ne ovat myös itsenäisiä ja verrattain villejä koiria, mikä myös vaikuttaa niiden karkaamisalttiuteen.
Staffordshirenbullterrieri
Staffordshirenbullterrierit ovat itsepäisiä koiria, jotka tarvitsevat hyvän koulutuksen, vahvan johtajan ja runsaasti liikuntaa. Vaikka kyseessä ei ole erityisen iso koira, staffordshirenbullterrieri on lihaksikas ja vahvarakenteinen eläin, joka pystyy kiipeämään korkeankin aidan yli, jos se näkee sen toisella puolella jotain itseään kiinnostavaa. Sillä on myös isot ja vahvat käpälät, joita se saattaa käyttää tunneleiden kaivamiseen.
Jackrussellinterrieri
Jackrussellinterrierit ovat energisiä, itsepäisiä ja usein myös ilkikurisia koiria, joiden tiedetään toisinaan aiheuttavan erilaisia ongelmia. Ne tarvitsevat usein jatkuvaa valvontaa tai vähintään runsaasti tilaa polttaakseen ylimääräisen energiansa. Jackrussellinterrieri on kooltaan pieni, mutta luonteeltaan suuri koira, joka kompensoi kokoaan nopeudellaan, rohkeudellaan ja voimallaan. Jackrussellinterriereillä on hyvin voimakas saalistusvaisto, joka ajaa ne jahtaamaan pienempiä eläimiä, mikä puolestaan johtaa toisinaan karkumatkaan.
Terriereistä myös yorkshirenterrierit, bostoninterrierit ja amerikanrottaterrierit ovat kovia karkaamaan.
Lyhytkarvainen saksanseisoja
Lyhytkarvaiset saksanseisojat tarvitsevat runsaasti liikuntaa. Jos omistaja pystyy tarjoamaan koiralle tarpeeksi sen kaipaamia henkisiä ja fyysisiä haasteita, lyhytkarvainen saksanseisoja on onnellinen koira ja erinomainen lemmikki. Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus voi aiheuttaa koiralle ahdistusta ja tuhoisaa käytöstä. Nämä koirat eivät myöskään viihdy yksin pitkiä aikoja, ja tylsistyminen voi saada ne karkaamaan.
Kääpiösnautseri
Kääpiösnautseri on älykäs, rakastava, ulospäin suuntautunut ja hyväluontoinen koira pienessä paketissa, mutta sen huonoihin puoliin kuuluu alttius karkailulle. Jos koira näkee jotain itseään kiinnostavaa, se lähtee helposti sen perään ja sivuuttaa omistajan käskyt. Tämän vuoksi kääpiösnautseri kannattaa pitää aina kytkettynä aidattujen alueiden ulkopuolella.
Kääpiösnautseri on energinen ja älykäs koira, joka kaipaa runsaasti liikuntaa ja erilaisia aktiviteetteja. Tylsistynyt koira on onneton koira ja saattaa keksiä huonoja tapoja viihdyttääkseen itseään ja saadakseen purettua energiansa.
Chihuahua
Chihuahua on yksi karkailulle alttiista koiraroduista. Chihuahuat ovat pienikokoisia koiria, jotka mahtuvat karkaamaan pienistäkin raoista. Ne ovat myös pienestä koostaan huolimatta erinomaisia hyppääjiä ja nopeita juoksijoita, mikä voi vaikeuttaa niiden kiinni saamista.
Jotkut omistajat erehtyvät kuvittelemaan, että chihuahuat eivät tarvitse juurikaan liikuntaa ja koulutusta kokonsa vuoksi, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Jokaiselle koiralle on syytä opettaa peruskäytöstavat ja -käskyt harmonisen yhteiselon ja turvallisuuden takaamiseksi. Chihuahuat myös rakastavat juoksemista ja leikkimistä ja kaipaavat runsaasti huomiota. Jos koira ei saa näitä asioita kotona, se saattaa lähteä etsimään niitä muualta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Serpell, J. A., & Duffy, D. L. (2014). Dog breeds and their behavior. In Domestic dog cognition and behavior (pp. 31-57). Springer, Berlin, Heidelberg. https://pdfs.semanticscholar.org/da17/d85b9d4c16ee5b03834673825e4196965a85.pdf
- Parker, H. G., Kim, L. V., Sutter, N. B. et al. (2004). Genetic structure of the purebred domestic dog. Science, 304, 1160–1164.
- Fratkin, J. L. (2017). Personality in Dogs. In Personality in Nonhuman Animals (pp. 205-224). Springer, Cham.
- Storengen, L. M., & Lingaas, F. (2015). Noise sensitivity in 17 dog breeds: Prevalence, breed risk and correlation with fear in other situations. Applied animal behaviour science, 171, 152-160.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.