Millaisia eläimiä ovat vyötiäiset?

15.3.2020
Näitä erikoisen näköisiä eläimiä elää Amerikan mantereella erilaisissa ympäristöissä kaikkiaan 21 lajia.

Vyötiäiset ovat Amerikan mantereella eläviä nisäkkäitä, jotka ovat Cingulata-lahkonsa ainoita edelleen elossa olevia jäseniä. Vielä 10 miljoonaa vuotta sitten näitä eläimiä tavattiin lähes joka puolella maapalloa, mutta tänä päivänä ne elävät Etelä- ja Keski-Amerikassa, pois lukien yhdeksänvyövyötiäinen, joka elää Yhdysvaltojen eteläosissa. Asiantuntijoiden mukaan suurin syy vyötiäisten häviämiseen Amerikan ulkopuolisilta alueilta on ilmaston muuttuminen.

Millaisia eläimiä ovat vyötiäiset?

Vyötiäiset ovat erikoisen näköisiä eläimiä, joiden ihoa peittää lähes joka puolelta rustosta ja luusta muodostunut paksu kilpi. Vyötiäisten ominaisuuksista todennäköisesti tunnetuin ja ehkä myös kiinnostavin, on niiden kyky vetäytyä pallon muotoiseksi puolustaakseen itseään saalistajilta. Tämä ei valitettavasti suojele vyötiäisiä ihmisiltä, jotka vahingoittavat ja tappavat suuren määrän näitä eläimiä vuosittain ajaessaan niiden päältä autolla.

Vyötiäisiä elää Amerikan mantereella yhteensä 21 lajia, joista 9 on luokiteltu elinvoimaisiksi, 4 silmälläpidettäviksi, 4 vaarantuneiksi ja 4 puutteellisesti tunnetuiksi. Kuten jo mainitsimme, yhdeksänvyövyötiäinen elää Yhdysvaltojen etäläosissa, kun muut lajit asustavat Etelä- ja Keski-Amerikassa.

Millaisia eläimiä ovat vyötiäiset?

Vyötiäisten keskipituus on häntä mukaan luettuna noin 75 cm, mutta eri lajien kokoerot ovat huomattavat. Siinä missä jättiläisvyötiäinen kasvaa noin 1,5 m pituiseksi ja 60 kg painoiseksi, pikkumyyrävyötiäinen on vain noin 18 cm pitkä ja painaa enintään 100 g. Esihistoriallisella ajalla elänyt Glyptodon painoi lähes kaksi tonnia.

Vyötiäisen pitkä ja tahmea kieli on perintöä sen läheiseltä sukulaiselta muurahaiskarhulta. Kielensä avulla vyötiäinen saalistaa tehokkaasti toukkia ja hyönteisiä, joita sen ruokavalioon kuuluu. Nämä eläimet syövät tyypillisesti myös erilaisia heiniä, matoja ja muita selkärangattomia sekä sammakoita.

Vyötiäisten elintavat

Maaperällä on iso rooli vyötiäisen elinympäristön valinnassa. Tämä johtuu siitä, että huokoinen ja hiekkainen maaperä takaa sen, että eläin saa ravinnokseen runsaasti hyönteisiä ja toukkia. Vyötiäiset käyttävät kynsiään ravinnon ja pesäkolojen kaivamiseen. Ne kaivavat pesänsä jopa kahden metrin syvyyteen kosteaan maaperään purojen, virtojen, kuivuneiden jokien tai sadekaudella täyttyvien uomien läheisyyteen. Vyötiäisellä voi olla jopa yli kymmenen pesäkoloa.

Vyötiäiset elävät yksin ja saattavat ajautua tappeluun toisen yksilön kanssa eksyttyään tämän reviirille. Mitä tulee lisääntymiseen, naaraan raskaus kestää 2-5 kuukautta, minkä jälkeen se synnyttää 1-12 poikasen poikueen. Yleensä emo lakkaa imettämästä poikasiaan näiden tultua neljän kuukauden ikään. Sukukypsiä vyötiäiset ovat noin vuoden iässä. Vyötiäiset elävät tavallisesti luonnossa 12-15-vuotiaiksi ja tarhaoloissa 19-vuotiaiksi.