Millaisia eläimiä ovat sillikuningaskalat?

Kirjoittanut ja tarkastanut eläinlääkäri Érica Terrón González

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sillikuningaskalat ovat rustokaloihin kuuluvia melko kookkaita kaloja, joista suurin osa elää lauhkeassa merenpohjassa jopa 2600 metrin syvyydessä. Muutamat lahkon kaloista elävät alle 200 metrissä, mutta ne ovat poikkeus sillikuningaskalojen joukossa. Lahkon nimi Chimaeriformes juontaa juurensa kreikkalaisen mytologian tulta syöksevästä khimaira-hirviöstä, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen tai skorpionin pyrstö.

Millaisia eläimiä ovat sillikuningaskalat?

Sillikuningaskalat on koppapäisiin kuuluva pieni rustokalojen lahko ja koppapäisten ainoa elossa oleva lahko. Sillikuningaskaloihin kuuluu kolme heimoa ja noin 30 lajia, joista tunnetuin on Välimeressä ja Atlantin koillisosassa elävä sillikuningas.

Ulkonäkö

Sillikuningaskalat ovat melko kookkaita syvänmeren kaloja, jotka kasvavat jopa 150 senttimetrin pituuteen. Ne erottaa muista syvänmeren kaloista ulkonäöllisesti niiden erikoisen mallinen kallo. Niiden pää on tyypillisesti suuri ja ulkoneva ja kasvot groteskin näköiset kidusten ansiosta. Yläleuka on sulautunut muuhun kalloon.

Sillikuningaskaloilla on pitkä ja kapea pyrstö. Taempi selkäevä on pitkä ja matala, kun taas etummainen evä on lyhyt ja korkea, ja sen ensimmäinen ruoto on muuntunut erilliseksi piikiksi, jonka tyvessä on myrkkypussi. Monista muista kaloista poiketen sillikuningaskalat eivät ui pyrstöään liikuttamalla, vaan rintaeviensä avulla.

Sillikuningaskaloilla on fosforoivat vihreät silmät täynnä fotoreseptoreita, mikä auttaa niitä näkemään merten syvyyksissä. Näiden kalojen hampaat ovat talttamaiset ja kasvaneet yhteen ikään kuin nokaksi, jota ne käyttävät ravintonsa murskaamiseen. Toisin kuin hait, jotka hengittävät suun kautta, sillikuningaskalat ottavat hengityksessä tarvitsemansa veden sieraintensa kautta.

Ruokavalio

Sillikuningaskalat syövät nilviäisiä ja muita merenpohjassa eläviä eläimiä, kuten rapuja, katkarapuja ja meritähtiä. Ne käyttävät vahvaa nokkaansa murskatakseen löytämänsä nilviäiset ja äyriäiset.

Lisääntyminen

Aivan kuten muillakin rustokaloilla, myös sillikuningaskaloilla on sisäinen hedelmöitys. Naarasta pienemmän koiraan vatsaevä on muotoutunut eväsiittimeksi. Koirailla on usein otsassaan nuijamainen uloke, jolla ne tarttuvat naaraaseen parittelun aikana. Naaras munii suurikokoiset munat pareittain merenpohjaan. Munat ovat turvassa munakoteloissa, joissa on kova nahkamainen kuori. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen kuukauden kuluttua hedelmöittymisestä.

Sillikuningas on tunnetuin sillikuningaskala

Sillikuningaskaloista tunnetuin on sillikuningas, joka on noin metrin pituinen kala, jolla on muiden sillikuningaskalojen tavoin suuri pää, suuret silmät ja pitkä pyrstöevä. Sillikuninkaat elävät Välimeressä ja Atlantin koillisosassa erillisissä kannoissa ja populaatioissa. Nämä kalat saalistavat muun muassa rapuja, simpukoita ja pieniä kaloja.

Joidenkin sillikuningaskalojen lihaa syödään etenkin Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa, mutta sillikuningas ei sovellu ihmisravinnoksi, sillä sen liha on myrkyllistä. Sen munia sen sijaan pidetään joissakin maissa herkkuna. Sillikuninkaita on pyydetty niiden maksan takia, josta valmistettavaa öljyä käytetään luontaistuotetarkoituksiin ja voiteluaineena. Tämä on vaikuttanut lajin uhanalaistumiseen.