Logo image
Logo image

Millainen lintu on varpunen?

2 minuuttia
Millainen lintu on varpunen?
Luz Eduviges Thomas-Romero

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Varpunen on yleinen lintulaji suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja jokainen suomalainen on todennäköisesti joskus nähnyt varpusen. Harva kuitenkaan tuntee tätä pientä lintua tarkemmin.

Miltä varpunen näyttää?

Varpunen on 14–17 senttimetriä pitkä ja painaa 30–38 grammaa. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Varpunen on melko roteva lintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja voimakas nokka. Koiraan nokka on kesällä musta ja talvella ruskeanmusta kellertävällä tyvellä, eli samanvärinen kuin naaraalla ympäri vuoden. Sekä koiraan että naaraan jalat ovat vaaleanruskeat.

Varpusen tuuhea ja usein hoitamattoman näköinen höyhenpeite on talvella vaaleampi ja kesällä tummempi. Koiraan vatsa on harmaa ja selkä ruskeasävyinen mustilla täplillä. Sen siivessä on leveä valkoinen siipijuova. Sen päälaki ja posket ovat harmaat, kurkkulappu ja silmien ympärys mustat, päälaen sivut kastanjanruskeat ja kaulansivut vaaleat. Sillä on punaruskea juova silmän takana. Naaraat ja nuoret yksilöt sen sijaan ovat tasaisemman harmaanruskeita.

Varpusen elinympäristö ja ravinto

Varpuset ovat yleinen näky suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, minkä lisäksi niitä tavataan luonnostaan Pohjois-Afrikassa. Lajia on siirretty myös muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Australiaan sekä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Maailmassa elää arviolta 500 miljoonaa varpusyksilöä, joista 55–73 miljoonaa pesii Euroopassa.

Some figure

Varpuset pesivät kulttuuriympäristöissä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pohjois-Amerikassa niitä esiintyy vain ihmisten rakentamien rakennelmien ympäristöissä, eikä lainkaan koskemattomassa luonnossa. Joillain alueilla ne elävät yksinomaan ihmisten jälkeensä jättämien tähteiden varassa, minkä vuoksi ne ovat tulleet ihmisistä riippuvaisiksi.

Normaalisti aikuiset varpuset syövät maaseudulla peltojen viljaa ja rikkakasvien siemeniä. Taajamissa monet yksilöt oppivat syömään ulkokahviloiden pullanmuruja. Varpuset käyttävät ravinnokseen myös marjoja ja syövät talvisin lintulaudalta monenlaista ruokaa. Poikasia ruokitaan hyönteisten toukilla.

Varpuset pesivät esimerkiksi räystäisiin, vuorilautojen koloihin ja muurin rakoihin, joskus myös linnunpönttöihin. Varpuspariskunta viettää koko elämänsä yhdessä ja saa 2–3 poikuetta pesimiskauden aikana. Sekä naaras että koiras hautovat täplikkäitä harmaanvalkoisia munia 13–14 vuorokauden ajan ja myös ruokkivat poikasia yhdessä, kunnes ne lähtevät pesästä noin 2-viikkoisina.

Onko varpusten määrä vähenemässä?

Muutama vuosikymmen sitten Suomessa pesi lähes 600 000 varpusparia, mutta 2010-luvulle tultaessa määrä oli pudonnut tästä alle puoleen. Maan eteläosissa levinneisyys on jokseenkin yhtenäinen, mutta pohjoisessa varsin harva. Varpusten määrän vähenemisen epäillään johtuvan maataloudessa tapahtuneista muutoksissa ja etenkin karjan ja sitä kautta navettojen ja laidunalueiden vähenemisestä. Vastaavanlaisia muutoksia on havaittu esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Varpunen luokiteltiin vuonna 2015 maassamme vaarantuneeksi lajiksi ja 2019 jo erittäin uhanalaiseksi lajiksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Anderson TR (2006) Biology of the Ubiquitous House Sparrow: from genes to populations. Oxford University Press, Oxford.
  • Alberti, J. A. G. D., Pardo, R., & Abad, J. B. (1979). Avifauna del naranjal valenciano. II: el gorrión común (Passer domesticus L.). Mediterránea: Serie de estudios sobre biología terrestre mediterránea, (3), 69-99.
  • Murgui, E. (2016). Gorrión común–Passer domesticus (Linnaeus, 1758). En: Enciclopedia Virtual de los Vertebrados Españoles. Salvador, A., Morales, M. B. (Eds.). Museo Nacional de Ciencias Naturales, Madrid. https://digital.csic.es/bitstream/10261/111676/1/pasdom_v1.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.