Millainen eläin on tupsuhirvi?

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Ana Díaz Maqueda

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tupsuhirvi eli tupsumuntjakki (Elaphodus cephalophus) saattaa näyttää keskiaikaisen fantasiasaagan hahmolta, mutta on tosiasiassa Kiinan eteläosassa ja Myanmarin koillisosassa elävä jalohirviin kuuluva hirvilaji ja Elaphodus-suvun ainoa laji.

Tupsuhirven ulkonäkö

Aikoinaan kaikki hirvieläimet olivat kooltaan suhteellisen pieniä, ja niillä oli sekä kaviot että kulma- tai torahampaita muistuttavat hampaat. Evoluution ja luonnollisen valinnan ansiosta hirvieläimet jakautuivat kahteen isoon ryhmään, joista ensimmäiseen kuuluu suurikokoisia, sarvekkaita eläimiä ja toiseen pienempiä eläimiä, joilla on kulmahampaat. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat muun muassa muntjakit, myskihirvi, vesikauris ja tupsuhirvi.

Tupsuhirven silmiinpistävimmät piirteet ovat juuri sen vampyyrimaiset kulmahampaat sekä sen pienet sarvet, jotka jäävät mustanruskeiden karvatupsujen alle. Ainoastaan urostupsuhirvillä on pitkät, terävät ja usein leveät kulmahampaat. Tutkijoiden mukaan kulmahampaat auttavat niitä puolustautumaan kosintamenoihin liittyvissä taisteluissa muita uroksia vastaan. Joskus pelkkä hampaiden näyttäminen pelottaa muut urokset tiehensä. Pitkillä kulmahampailla ei sen sijaan vaikuta olevan ruoan hankintaan tai syömiseen liittyvää tehtävää. Tupsuhirvet syövät ruohoa, ituja ja joskus pieniä haaskoja.

Tupsuhirvet ovat melko pienikokoisia hirvieläimiä, jotka kasvavat enimmillään 160 senttimetrin pituuteen, josta hännän osuus voi olla jopa 15 senttiä. Tupsuhirvet ovat säkäkorkeudeltaan noin 70 senttimetriä ja painoltaan 17–50 kiloa. Ne ovat rakenteeltaan hoikkia ja siroja. Tupsuhirven karkea karvapeite on selkään asti tummanharmaa tai suklaanruskea. Pää ja kaula ovat harmaat ja huulet, korvat ja hännän alapuoli valkoiset.

Lue myös: 7 vähemmän tunnettua peuralajia

Tupsuhirven elinympäristö

Tupsuhirvet elävät Kiinan eteläosassa, Myanmarin koillisosassa ja paikoitellen myös Itä-Tiibetissä. Yksilöitä on arvioiden mukaan jäljellä 300 000–500 000. Kannan koon uskotaan olevan pienenemässä, ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Tupsuhirvet elävät vuoristometsissä veden läheisyydessä 300–4750 metrin korkeudessa.

Tupsuhirvien käyttäytyminen ja lisääntyminen

Tupsuhirvet ovat hämäräeläimiä, jotka ovat aktiivisimmallaan aamunkoitteessa ja iltahämärällä. Ne elävät yksin tai pienissä ryhmissä kiima-aikaa lukuun ottamatta. Niiden elinalueet ovat tarkkaan määriteltyjä, ja ne ovat tottuneet vaeltamaan samoja polkuja pitkin. Ne viettävät pitkiä aikoja samoilla alueilla, mikä valitettavasti tekee niistä usein helpon saaliin niitä metsästäville ihmisille. Tupsuhirven tärkeimmät luontaiset saalistajat ovat leopardi ja vuorisusi.

Tupsuhirvi saavuttaa sukukypsyyden 9–12 kuukauden iässä. Naaraan kiima alkaa myöhään syksyllä tai alkutalvella, jolloin urokset aloittavat kosintamenot, joihin liittyy rituaalin omaisia taisteluita ja haukkumista muistuttavaa ääntelyä. Naaras on tiineenä 180–210 päivää ja synnyttää touko-heinäkuussa yleensä yhden, joissain tapauksissa kaksi vasaa.