Miksi kissa kehrää?

Jokainen tietää, että kissoilla on hurmaava tapa kehrätä ja että kehräyksellä on rauhoittava vaikutus niin kissaan itseensä kuin ihmiseenkin. Vaikka kehräys yhdistetään yleensä hyvään oloon, se voi kertoa myös kivusta ja stressistä. Kehräyksen syntymekanismeista on esitetty vahvoja teorioita, mutta tiede ei kuitenkaan vieläkään osaa täysin selittää, miksi kissa kehrää.

Mitä kehrääminen on?

Kehräämisellä tarkoitetaan kissaeläimen tuottamaa hyrisevää ääntä. Sekä kotikissat että tietyt villikissat – kuten gepardit, ilvekset ja puumat – osaavat kehrätä, mutta kaikki kissaeläimet eivät tähän pysty. Itse asiassa karjuvat kissat eivät osaa kehrätä, kun taas kehräävät kissat eivät osaa karjua. Tämä johtuu eroista kieliluun luutumisasteessa. Isoilla kissaeläimillä, kuten tiikereillä ja leijonilla, kieliluu on vain osittain luutunut ja näin joustava, mikä mahdollistaa matalan karjuvan äänen muodostamisen. Kotikissoilla kieliluu on täysin luutunut, jolloin sisään- ja uloshengityksen aikana ainoastaan ilma värähtelee.

Kehräämisen syntymekanismista tiedetään se, että se tapahtuu kieliluun, kurkunpään ja pallean lihasten yhteistyössä. Kissan hengittäessä sisään ja ulos sen ääniraossa tapahtuu paineen vaihtelua pallean ja kurkunpään lihasten ansiosta. Paineen muutokset tuntuvat tasaisena värinänä kissan kehossa samalla, kun kuuluu hyrisevä ääni.

Miksi kissa kehrää?

Tiede ei osaa toistaiseksi selittää, kehrääkö kissa tietoisesti vai onko kyseessä elimistön automaattinen reaktio. Kehrääminen yhdistetään yleensä onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen, mutta tosiasiassa kissa voi kehrätä myös ollessaan sairas tai loukkaantunut tai tuntiessaan stressiä, ahdistusta, pelkoa, kipua tai ärtymystä. Jopa kuolemansairauden ja kuolemassa olevien kissojen on havaittu toisinaan kehräävän.

Kehrääminen on siis paitsi osoitus tyytyväisyydestä, myös kissan tapa yrittää rauhoittaa itseään stressaavassa tilanteessa. Omistajan ei kannatakaan yllättyä, jos lemmikki alkaa yhtäkkiä kehrätä esimerkiksi eläinlääkärin vastaanotolla. Tutkijat ovat saaneet selville, että kehrääminen saa kissan elimistön erittämään endorfiineja, jotka ovat keskushermoston hormoneja, jotka sitoutuvat opioidireseptoreihin vähentäen kipua ja saaden aikaan mielihyvän tunnetta.

Kissa kehrää eri tavalla eri tilanteissa. Siinä missä tyytyväisyydestä ja nautinnosta kertova kehräys on usein matalaa ja rauhallista, vaativa kehräys sisältää korkeamman taajuuden ääniä. Vaativalla kehräyksellä tarkoitetaan kehräystä, jonka kissa osoittaa ihmiselle halutessaan jotain, esimerkiksi ruokaa. Tällöin kissa lopettaa kehräyksen saatuaan haluamansa. Tutkimuksissa on havaittu myös, että osa kissoista osaa vaihtaa kehräyksen taajuutta niin, että se vastaa ihmisvauvan itkua. Jos tämä havainto pitää paikkansa, jotkut kissat pystyvät manipuloimaan ihmisiä vetoamalla heidän hoivaviettiinsä.

Kissaemo kehrää synnytyksen aikana lievittääkseen epämukavaa oloaan ja jatkaa kehräämistä synnytyksen jälkeen johdattaakseen pennut luokseen imetystä varten. Kissanpennut alkavat kehrätä jo parin päivän ikäisinä, ja kehrääminen onkin tärkeä osa pentujen ja emon välistä kommunikointia.

Pelkästä kehräämisestä ei siis kannata vetää suoria johtopäätöksiä kissan olosta, vaan omistajan on tärkeä tarkkailla lemmikkiä kokonaisuutena. Kissan hyvin tunteva henkilö näkee usein nopeasti, onko lemmikki jännittynyt vai rento. Myös hännän ja korvien asento sekä ilmeet kertovat paljon kissan olotilasta.

Kehräyksen parantava vaikutus

Kissan kehräys värähtelee 25-150 hertsin taajuudella, joka on sama kuin fyysistä toipumista edistävä ja luiden tiheyttä parantava taajuus. Matalataajuuksinen kehräys synnyttää kissan kehossa värähtelyä, joka voi paitsi lievittää kipua ja parantaa luita, myös helpottaa hengitystä, parantaa vammoja, kasvattaa lihaksia ja korjata jänteitä. Tutkimuksille ei ole vielä saatu tieteellistä vahvistusta, mutta teorioiden mukaan kehrääminen nopeuttaa loukkaantuneen kissan paranemista.

Kehräyksen positiiviset vaikutukset eivät rajoitu kissaan itseensä, vaan niistä hyötyy myös omistaja. Tutkimusten mukaan matalalla värähtelytaajuudella on myös ihmisille rentouttava ja kiputiloja lievittävä vaikutus. Kissa pystyy pelkällä läsnäolollaan rauhoittamaan, lievittämään ja sympaattisesti parantamaan tiettyjä ihmisten sairauksia. Esimerkiksi moni migreenipotilas on kertonut migreenikohtauksen helpottuvan makaamalla kehräävän kissan vieressä.