Madagaskarin ainutlaatuiset eläimet

Madagaskar on Intian valtameressä, noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta sijaitseva valtio. Puhuttaessa Madagaskarista, monelle nousevat ensimmäisenä mieleen saaren ainutlaatuiset eläimet.

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman biodiversiteetin tärkeimmistä keskittymistä. Tällä saarella elää 5 % kaikista maailman tunnetuista eliölajeista, ja noin 90 % sen kasvi- ja eläinlajeista on kotoperäisiä, mikä tarkoittaa, ettei niitä tavata missään muualla maailmassa. 

Madagaskarin ainutlaatuiset eläimet

Ennen ihmisen saapumista Madagaskarille noin 2000 vuotta sitten, saaren eläimistöön kuuluivat esimerkiksi jättiläismäiset norsulinnut, jättiläismakit ja pienet madagaskarinvirtahevot. Vielä tänäkin päivänä Madagaskarilla asuu valtava määrä sellaisia eläimiä, joita ei tavata missään muualla maapallolla.

Madagaskar on täynnä ainutlaatuisia eläimiä ja kasveja, mutta valitettavasti laajojen metsähakkuiden ja niiden aiheuttaman maaperän köyhtymisen vuoksi osa saaren luontoa on tuhoutunut, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös eläimistöön. Suuret luonnonsuojelujärjestöt pyörittävät Madagaskarissa erilaisia suojeluohjelmia, joiden avulla pyritään suojelemaan saaren kasvistoa ja eläimiä.

Seuraavaksi kerromme viidestä Madagaskarin saarella elävästä eläinlajista.

1. Lehtihäntägekko

Madagaskarin villieläimet saavat osakseen paljon huomiota, ja artikkelin pääkuvassa esiintyvä lehtihäntägekko on näistä yksi tunnetuimmista, kiitos erikoisen ulkonäkönsä. Tämän liskon silmiinpistävin piirre on sen lehden muotoinen häntä, joka tekee kyseisestä eläimestä naamioitumisen mestarin. Lehtihäntägekko on väriltään yleensä rusehtava tai vihertävä, mutta myös kellertäviä, oransseja ja lilahtavia yksilöitä tavataan.

Lehtihäntägekko on luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan maailman kymmenen halutuimman eläinlajin listalla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee lajin elinvoimaiseksi, vaikkakin toisten lähteiden mukaan se on yhtä uhanalainen kuin valkohai.

2. Makit

Makit on kädellisten heimo, johon kuuluu 19 lajia, joita tavataan luonnossa ainoastaan Madagaskarilla ja sitä ympäröivillä saarilla. Nämä eläimet ovat kuuluisia etenkin pitkästä, mustavalkoisesta hännästään ja suurista pullottavista silmistään.

Useimmat makit elävät metsäisillä alueilla, ovat innokkaita puissa kiipeilijöitä ja aktiivisimmillaan ylöaikaan. Ne syövät pääasiassa lehtiä ja hedelmiä, mutta turvautuvat toisinaan myös pieniin hyönteisiin.

Makit elävät naaraiden johtamissa, noin 15 yksilön laumoissa. Näiden eläinten biologinen kello perustuu kuun vaiheisiin ja vuodenaikoihin, ja ne esimerkiksi ovat aktiivisimmillaan täysikuun aikaan.

Lisäksi makit voivat vaipua kevyeen horrokseen laskeakseen kehonsa lämpötilaa ja hidastaakseen aineenvaihduntaansa. Ne ovat ainoita kädellisiä, joiden on havaittu kontrolloivan kehoaan tällä tavalla.

3. Sädekilpikonna

Äärimmäisen uhanalainen sädekilpikonna tunnetaan kilvestään, joka näyttää ikään kuin tähdillä koristellulta. Kilpi on pääasiassa ruskea, mutta siinä on keltaisia ympyröitä ja viivoja, jotka muodostavat tähden muotoisia kuvioita.

Myös tämä laji on kotoisin Madagaskarilta, mutta yksilöitä elää jonkin verran myös Mauritiuksella, minne ne on viety sinne ihmisen toimesta. Sädekilpikonna pitää kuivista ja karuista seuduista, joilla on metsäisiä alueita.

Kyseessä on suurikokoinen kilpikonnalaji, jonka urospuoliset yksilöt voivat kasvaa jopa 20 kilon painoisiksi. Monien muiden kilpikonnien tavoin sädekilpikonnat voivat elää hyvin pitkään, jopa satavuotiaiksi.

4. Jättikameleontti

Jättikameleontti on maailman suurin kameleontti, joka voi kasvaa lähes 70 sentin pituuteen ja puolen kilon painoon. Tästä liskosta on muodostunut Madagaskarin villieläinten symboli. Sen väri vaihtelee ruskeasta vihreään ja siniseen, minkä lisäksi sen kehossa on jonkin verran keltaisia, punaisia tai vihertäviä pilkkuja. Jättikameleontilla on pään ja niskan yli ulottuva litteä uloke.

Muiden kameleonttien tapaan myös jättikameleontti pystyy liikuttamaan molempia silmiään erikseen, levittämään varpaitaan ja työntämään pitkän kielensä nopeasti ulos. Nämä eläimet pitävät kiinni puunrungoista kynsiensä ja häntänsä avulla.

Jättikameleonttia tavataan Madagaskarin metsissä. Se käyttää ravintonaan ensisijaisesti hyönteisiä ja tiettyjä hedelmiä, mutta turvautuu toisinaan myös pieniin lintuihin ja matelijoihin. Tämä suuri lisko elää noin kymmenen vuotta ja saavuttaa sukukypsyyden yhden vuoden iässä.

5. Fossa

Fossa on suurin Madagaskarilla elävistä nisäkkäistä. Tämä erikoisen näköinen eläin muistattaa kissan ja koiran risteytystä, mutta se on itse asiassa kehittynyt evoluution saatossa mangustista. Urosfossat ovat 75-80 senttimetriä pitkiä ja painavat 6-10 kilogrammaa. Naaraat ovat hieman pienempiä.

Fossalla on tummanruskea tai punertava lyhyt karva. Sillä on sisään vetäytyvät kynnet, lyhyet ja lihaksikkaat jalat sekä pitkä keho. Se pystyy hyppimään puusta puuhun ja kävellessään se liikkuu pelkkien polkuanturoiden varassa.

Madagaskarin suurimpana petoeläimenä fossalla ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihmiset tappavat näitä eläimiä, sillä ne saalistavat toisinaan ihmisten kasvattamia kanoja ja ankkoja. Näiden eläinten tärkeintä ravintoa ovat yllä mainitut makit.

Fossat ovat yöeläimiä, joiden on kuitenkin viime aikoina havaittu olevan aktiivisia myös päiväsaikaan. Ne merkkaavat oman reviirinsä voimakashajuisten eritteiden avulla.