Kuinka toimia, jos pihasta löytyy käärme?

16 kesäkuu, 2020
Suomessa elävät käärmeet ovat pääsääntöisesti vaarattomia. Yleensä ne pakenevat ihmistä, eivätkä ne hyökkää, kunhan niitä ei uhata tai niiden päälle ei astuta.
 

Suurin osa eläimistä aktivoituu kevään ja kesän aikana, ja tämä pätee myös tiettyihin matelijoihin kuten käärmeisiin. Suomessa matelijoita tavataan luonnossa verrattain vähän, mutta on mahdollista, että omasta pihasta löytyy käärme, ja tällaisessa tilanteessa on hyvä osata toimia oikein. Toisinaan käärmeet jäävät loukkuun ihmisten rakennelmiin kuten uima-altaisiin ja tekolampiin, ja tällaisessa tapauksessa eläin tarvitsee ihmisen apua.

Suomessa elää kolme käärmelajia, jotka ovat kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Näistä ensimmäinen laji on ylivoimaisesti yleisin, ja sitä esiintyy lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kyy on myös ainoa maassamme esiintyvä myrkyllinen käärmelaji.

Kuinka toimia, jos pihasta löytyy käärme?

Jos Suomessa pihasta löytyy käärme, se on yleensä kyy. Kyyllä on valitettavan huono maine, ja monet pelkäävät tätä tavallisesti harmitonta matelijaa. Rauhallisesti käyttäytymällä ja liikkumalla sekä ympäristöä valppaasti tarkastelemalla läheiset kohtaamiset kyyn kanssa voidaan lähes aina välttää. Pihalla voidaan liikkua tömistellen, minkä lisäksi korkeassa heinikossa sekä risu- ja kivikasojen luona kannattaa kulkea saappaat jalassa.

Kuinka toimia, jos pihasta löytyy käärme?
 

Jos pihaan eksyy kyy, se voidaan siirtää kauemmas asutuksesta, valiten sille hyvin elinympäristöksi soveltuva paikka. Samalla pihapiiristä kannattaa hävittää kyitä houkuttelevat asiat kuten korkea heinikko ja risukasat, jotta uusi yksilö ei korvaa edellistä. Kyy voidaan ohjata esimerkiksi haravan tai luudan avulla tarpeeksi isoon astiaan, johon on tehty valmiiksi ilmareikiä. Operaation ajaksi kädet kannattaa suojata hanskoilla ja jalat saappailla.

Kun käärme on saatu astiaan, se kuljetetaan välittömästi uuteen asuinpaikkaansa vähintään kahden kilometrin päähän asutuksesta. Kyylle soveltuu elinympäristöksi esimerkiksi niityn kivikkoinen reuna. Paras valinta on paikka, jossa elää muitakin kyitä. Jos mahdollista, sopivan paikan valinnassa kannattaa kysyä neuvoa käärmeiden elämään perehtyneeltä harrastajalta.

Käärmeen tunnistaminen

Suomen kolmesta käärmelajeista ainoa myrkyllinen on siis kyy, jonka tunnistaminen on onneksi verrattain helppoa. Kyynkin purema on vain hyvin harvoin hengenvaarallinen, ja edellisestä kyyn pureman aiheuttamasta kuolemasta onkin Suomessa yli 20 vuotta. Liian läheistä kohtaamista kyyn kanssa kannattaa tietenkin kuitenkin pyrkiä välttämään.

Kuinka toimia, jos pihasta löytyy käärme?
 

Kyy on melko tukeva ja lyhyt käärme, jonka tunnistaa yleensä helpohkosti  selän sahalaitakuviosta. Tummilla yksilöillä kuviointia ei kuitenkaan välttämättä erota. Kyyn litteä ja kolmiomainen pää erottuu selvästi sen muusta ruumiista, ja sen perusteella se on helppo erottaa ranta- ja kangaskäärmeestä.

Entä jos löytämäni käärme on epätavallinen?

Jos pihasta löytyy kooltaan tai väriltään hyvin epätavallinen käärme, siitä voidaan ilmoittaa Suomen lajitietokeskukseen. Mikäli taas käärme on loukkaantunut, ihmisellä on velvollisuus auttaa sitä. Suomen käärmelajeista muut paitsi kyy ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja. Vaikka kyy ei olekaan rauhoitettu, sitäkin suojelee eläinsuojelulaki, jonka nojalla esimerkiksi tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty.

Olipa kyseessä sitten erikoisen näköinen käärme tai loukkaantunut yksilö, ilmoituksen teko onnistuu kummassakin tapauksessa tämän linkin kautta. Nopeiten apua saa usein oman seudun eläinsuojeluyhdistyksestä tai villieläinhoitolasta.