Kissan unen vaiheet

Kirjoittanut ja tarkastanut asianajaja Francisco María García

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kissat tunnetaan loikoilua rakastavina eläiminä. Suurin osa kissoista pitää torkkumisesta, ja moni kissa nukkuu jopa 14-20 tuntia vuorokaudessa. Kissa nukkuu tietenkin myös muista syistä kuin nautinnosta; sen keho tarvitsee runsaasti lepoa pysyäkseen terveenä. Millaista kissan nukkuminen tosiasiassa on ja mitä ovat kissan unen vaiheet? Ovatko ne verrattavissa ihmisen nukkumiseen?

Kissan unen vaiheet

Aivan kuten ihmisten, myös kissojen uni jakautuu vaiheisiin, mutta näiden kahden lajin yksilöiden nukkumisessa on monia eroja. Siinä missä ihmisen yöuni jaetaan viiteen vaiheeseen, kissan uni kategorisoidaan ainoastaan kahteen päävaiheen, eli REM-uneen ja NREM-, eli non-REM-uneen.

REM-lyhenne muodostuu sanoista rapid eye movement, mikä merkitsee nopeaa silmien liikkumista. Kissan vaipuessa REM-uneen sen silmien voidaankin nähdä liikkuvan nopeassa tahdissa silmäluomien alla. REM-uni on univaiheista kevyempi, kun taas NREM-unen aikana kissa vaipuu syvään uneen, jonka aikana sen aivojen ja hermoston aktiivisuus vähenee.

Kissa voi viettää jopa 75 % elämästään nukkuen, ja noin 60 % tuosta ajasta se viettää REM-unessa. Loput 40 % kissa nukkuu syvää unta. Prosenttisuhde kuitenkin vaihtelee kissan iän, rutiineiden, terveyden ja ympäristön mukaan. Esimerkiksi iäkkäät kissa nukkuvat huomattavasti vähemmän syvää unta – joissain tapauksissa ainoastaan neljäsosa unesta on NREM-tyyppistä.

Kissan REM- ja NREM-uni

REM-unen aikana kissan fyysinen aktiivisuus laskee huomattavasti. Kissan vaipuessa REM-uneen, sen aivot käskyttävät suuria lihaksia – niitä, jotka auttavat jalkojen liikuttamisessa – lepäämään ja rentoutumaan.

Nämä käskyt eivät kuitenkaan aina pysy katkeamattomina koko nukkumisjakson ajan, jolloin kissan voidaan nähdä esimerkiksi liikuttelevan raajojaan ja jopa kierähtävän kokonaan ympäri. Näin voi tapahtua sekä päiväs- että yöaikaan.

Kissan aivotoiminta ei juurikaan vähene REM-unen aikana. Tämä tarkoittaa kissan pysyvän kohtalaisen valppaana ympäristönsä suhteen myös nukkuessaan. Yllättävä ärsyke saa kissan reagoimaan välittömästi siltä varalta, että tulee tarve paeta tai puolustaa itseään.

Ihmisillä ensimmäinen REM-vaihe alkaa noin 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen. Kissat sen sijaan saavuttavat REM-unen 25-30 minuutissa. Kissan aivot myös liikkuvat huomattavasti joustavammin eri univaiheiden välillä kuin ihmisen aivot.

NREM-vaiheessa kissa ei tyypillisesti liiku juurikaan. Syvän unen vaiheessa se on lähestulkoon tiedottomassa tilassa. Tämän tyyppinen uni on luonnossa vaarallista, joten kissa pyrkii löytämään turvallisen ja suojaisan paikan, jossa se uskaltaa rentoutua hetkeksi täysin.

Näkevätkö kissat unia?

Nähdessään pienen lemmikkinsä liikkuvan ja ääntelevän unissaan, moni kissanomistaja miettii, näkeekö eläin juuri unta. Tutkimukset vahvistavat, että kissat todellakin näkevät unia, ja niiden aivotoiminta on unen aikana hyvin samanlaista kuin ihmisten.

Suurin osa unista syntyy kissan ollessa REM-unessa ja aivojen ollessa aktiivisimmillaan. Tutkijoille selvisi vasta muutamia vuosia sitten, että kissat voivat kuitenkin nähdä unia myös syvän unen vaiheessa.

REM-unen aikana kissa uneksii tyypillisesti päivän aikana tapahtuneista asioista. Uni on kuin tiivistelmä eläimen päivän rutiineista. Tämän vuoksi nukkuvalla kissalla voidaan havaita samanlaisia reaktioita kuin samoille ärsykkeille altistuvalla hereillä olevalla kissalla.

Syvän unen aikana kissan unet muuttuvat monimutkaisemmiksi ja abstraktimmiksi. Näin tapahtuu, koska eläimen keho vaatii aivotoiminnan laskun säästääkseen energiaa, tasapainottaakseen aineenvaihduntaa ja paikatakseen immuunijärjestelmää.

Ihmisillä on vielä paljon opittavaa siitä, miten kissat uneksivat syvän unen vaiheessa. On mahdotonta ymmärtää tarkasti, mistä kissa uneksii, mutta tämänhetkisen teorian mukaan syvän unen aikana unet ovat pidempiä ja sisältävät muistoja viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia sitten tapahtuneista asioista.