Kissan elekieli ja viestintä

Kissat eivät ilmaise itseään yhtä selkeästi kuin koirat, minkä vuoksi niitä on perinteisesti pidetty hyvin itsenäisinä ja jopa epäsosiaalisina eläiminä. Tosiasiassa kissan elekieli on vain hienovaraisempaa kuin koiran, eivätkä ihmiset aina osaa tulkita sitä. Tutkimukset kuitenkin ovat osoittaneet, että kissoilla on laaja tunneskaala, ja ne tuntevat ja myös ilmaisevat esimerkiksi pelkoa, vihaisuutta, surua, iloa, kiintymystä ja uteliaisuutta.

Kissan elekieli ja viestintä

Naukuminen on kissan tärkeimpiä viestintätapoja, kun toisena osapuolena on ihminen. Tutkimusten mukaan kissat osaavat tuottaa jopa 60-70 erilaista ääntä kertoakseen tunteistaan ja saadakseen haluamansa. Kissat muun muassa naukuvat, kehräävät, murisevat ja sähisevät. Ne osaavat hyödyntää erilaisia ääniä ja äänenvoimakkuuksia sen mukaan, mitä ne haluavat kertoa ja kenelle. Kissoilla on ääntelyn lisäksi muitakin viestintätapoja, ja ne kertovat tunteistaan ja ajatuksistaan etenkin elekielensä, hajumerkkien ja kosketuksen välityksellä.

Kissat ovat territoriaalisia yksineläjiä, joiden viestintä luonnossa tähtää lähinnä lajikumppaneiden etäällä pitämiseen. Tähän tehokkain keino on yleensä hajuviestintä ja oman alueen merkkaaminen, mutta jos vieras lajikumppani tulee kissan alueelle tai muuten liian lähelle, kissa yrittää karkottaa sen kehonkielellä viestimällä. Sen elekielen on tarkoitus olla mahdollisimman suurieleistä ja näin helposti havaittavaa, jotta tunkeilija ymmärtää viestin pidemmänkin matkan päästä. Sen sijaan vain lähietäisyydeltä havaittavissa olevat eleet ja ilmeet ovat kissoilla verrattain huonosti kehittyneitä, mikä selittää sen, että ihmisten on toisinaan vaikea tulkita kissan kehonkieltä.

Kissat käyttävät elekieltä lähinnä puolustaakseen itseään ja viestivät ystävällisemmissä merkeissä pääosin hajuviestien ja kosketuksen välityksellä. Kissan elekieli muodostuu käyttäytymisestä, kehon asennoista, eleistä ja ilmeistä, joista kaksi ensimmäistä viestivät kissan yleisestä tunnetilasta. Ilmeet muuttuvat näitä tekijöitä nopeammin ja kertovat tarkemmin juuri sen hetkisestä tilanteesta.

Kissan elekieli voidaan jakaa karkottaviin ja kutsuviin viesteihin sekä leikkiviesteihin:

• Karkottavien viestien tarkoituksena on häätää uhka. Tällaisia viestejä ovat esimerkiksi sähinä, sylkeminen, karvojen pörhistäminen, hännän sivulle kääntäminen, korvien eteenpäin tai sivuille kääntäminen sekä selän köyristäminen, joka saattaa yhdistyä kyljittäin uhkaan nähden seisomiseen.
• Kutsuvat viestit kertovat ystävällisistä aikeista ja houkuttelevat ihmistä tai toista eläintä lähestymään. Tällaisia viestejä ovat kohdetta lähestyminen häntä suorana pystyssä, silmien hitaasti sulkeminen sekä selällä kieriminen. Näistä viimeinen voi olla myös leikkiviesti.
• Leikkiviestit houkuttelevat leikkimään tai ovat osa leikkiä. Tällaisia viestejä ovat muun muassa selällä kieriminen ja leikkitoveria kohti loikkaaminen. Kissa saattaa myös seistä jalat suorina ja selkä kaarella sivuttain leikkikaveriin nähden, mikä voidaan virheellisesti tulkita karkottavaksi viestiksi. Kissan hännän tyvi on korkealla, ja kissa saattaa ottaa sivuaskeleita tai jopa loikkia sivuttaisessa asennossa.

Maukumisen, kehräämisen ja muun tyyppisen ääntelyn lisäksi kissat käyttävät elekieltä kommunikoidessaan lajitovereidensa ja ihmisten kanssa.

Häntä kertoo paljon kissan tunteista

Häntä on paitsi osa kissan kauneutta, myös tärkeä osa sen liikkuvuutta ja kykyä elehtiä. Häntä auttaa kissaa pysymään tasapainossa sen hyppiessä ja loikkiessa, mutta on myös tehokas väline tunteista ja mielialasta kertomiseen.

Kissa ilmaisee tunteitaan häntänsä avulla muun muassa seuraavasti:

• Pysty häntä joko suorassa tai päästään koukistuneena: Kissa on iloinen ja haluaa mahdollisesti tervehtiä tai houkutella toista osapuolta lähestymään.
• Pysty ja tärisevä häntä: Myös tämä on merkki siitä, että kissa on iloinen ja ystävällinen.
• Pörhistynyt häntä: Jos kissan häntä on yhtäkkiä hyvin pörröinen, kissa on joko säikähtänyt tai peloissaan. Hännän pörhistyminen on itsepuolustusmekanismi, jonka on tarkoitus saada kissa näyttämään todellisuutta suuremmalta ja uhkaavammalta.
  
• Häntä jalkojen välissä: Edellisen tapaan myös tämä on merkki pelosta.
• Häntä kaarella kärki alaspäin: Tämä voi kertoa myös pelosta, mutta on usein merkki siitä, että kissa suunnittelee hyökkäystä.
  
• Häntä sivulla vartalon jatkona: Kissa on levoton tai kiihtynyt ja haluaa häätää uhan. Se saattaa heiluttaa häntäänsä tiheään tahtiin sivulta toiselle.
• Häntä matalalla: Tämä voi olla osoitus joko huolesta tai lievästä innostuksesta.
• Hitaasti heiluva häntä: Tämä kertoo kissan olevan keskittynyt tiettyyn asiaan.
• Vartalon ympärille kiertynyt häntä: Kissa viestii näin olevansa rentoutunut.
• Kehon alle taitettu häntä: Kissa on peloissaan tai sillä on muuten epämukava olo.
  

Kissa ilmaisee tunteitaan myös korviensa avulla

Kissa voi kertoa mielialastaan korviensa avulla muun muassa seuraavilla tavoilla:

• Onnellinen tai rento: Korvat osoittavat eteenpäin tai hieman ulospäin, silmät voivat olla puoliksi suljettuina.
• Valpas: Korvat ovat täysin pystyssä ja suunnattuna eteenpäin.
• Pelokas tai aggressiivinen: Korvat osoittavat taaksepäin, mutta eivät litteinä päätä myöten.
• Valmis puolustautumaan: Korvat ovat luimussa ja litteinä päätä myöten.
• Jännittynyt: Korvat liikkuvat hermostuneesti.