Logo image
Logo image

Ovatko nämä maailman kauneimmat laululinnut?

3 minuuttia
Useimmissa tapauksissa linnun ulkonäkö ja ääntely sopivat hyvin yhteen, kuten voit huomata tämän artikkelin esimerkeistä. Nämä pienet laululinnut ensinnäkin laulavat ihastuttavalla tavalla, mutta ne ovat myös hyvin kaunista katseltavaa.
Ovatko nämä maailman kauneimmat laululinnut?
Viimeisin päivitys: 15 tammikuuta, 2020

Elämässä on vain harvoja yhtä ihania asioita kuin kevätaamuna herättävä kaunis linnunlaulu. Kauneus on katsojan silmässä, mutta meidän mielestämme seuraavat viisi lintua ovat kauneimmat laululinnut.

Ovatko nämä maailman kauneimmat laululinnut?

Seuraavat eri puolilla maailmaa elelevät linnut ovat mielestämme ihastuttavimmat laululinnut, joiden ääntely on kaunista kuultavaa.

1. Tikli

Artikkelin pääkuvassa esiintyvä tikli pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Tavallisimmin sitä tavataan kaupunkien puistoissa ja omakotitalojen seassa kasvavissa metsiköissä. Kyseessä on pieni ja kaunis värikäs lintu, jonka ääni on yksi koko eläinkunnan kauneimmista.

Tikli pystyy yhdistelemään matalaa ja korkeaa ääntä ja laulamaan myös lentäessään. Se on aktiivisimmillaan ääntelyssään keväällä ja kesällä ja se pystyy säveltämään todella kiehtovia kappaleita.

2. Satakieli

Satakieli tunnetaan erityisesti kauniista lauluäänestään. Kyseessä on varpuslintu, joka lentää talvehtimaan Itä- ja Kaakkois-Afrikkaan. Se syö Euroopan ja Aasian metsissä eläviä hyönteisiä ja tekee pesänsä tiheisiin tuomi-, leppä- ja papupöheikköihin.

Some figure

Satakielikoiraat ovat tunnettuja kovaäänisestä laulustaan, jossa yhdistyvät pulputus ja vihellys sekä monet muut ääntelyt. Vaikka nämä linnut ovatkin aktiivisimmillaan päiväsaikaan, jotkut yksilöt antavat öisinkin näytteitä laulutaidoistaan. Monen ihmisen mielessä satakielen ilmaantuminen kertoo siitä, että kevät on vihdoin saapunut pitkän talven jälkeen.

Satakieli on noin 17 cm pitkä ja painaa 23-30 g. Sen siivissä ja pyrstössä on kellertävän ruskea peite ja sen rinta on vaaleanruskea. Sukupuolten välillä ei ulkonäön osalta ole kovin huomattavia eroja.

3. Mustarastas

Mustarastas on rastaiden sukuun kuuluva lintulaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Mustarastatkoiraan sulkapeite on musta, ja linnulla on keltainen nokka ja silmärengas. Naaras on väriltään tummanruskea, ja sen kurkku on väritykseltään vaaleampi.

Mustarastas syö hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja siemeniä. Yleensä se kerää ruokaa maasta, jossa se juoksentelee ja hyppelehtii.

Some figure

Koiraat alkavat laulaa vuoden iässä, ja ne ääntelevät laulaen tammikuun ja heinäkuun välillä, tarkoituksenaan merkitä oma alueensa. Mustarastaan laulu on matalaa, melodista ja muistuttaa hiukan huilun sointia. Tämän linnun laulun vaihtelut ja improvisaatiot ovat todella kauniita, ja mustarastas erottuukin edukseen moniin muihin lintuihin verrattuna.

4. Peippo

Peippo on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu, joka on Suomen toiseksi runsain lintulaji. Se jakaa usein elintilansa mustarastaan kanssa. Peipot pitävät metsäisistä seuduista, mutta niitä tavataan myös puutarhoista ja maatiloilta. Ne pesivät puissa ja koristelevat kotinsa jäkällä ja sammaleella.

Some figure

Etelämpänä peipot eivät ole muuttolintuja, mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Nuoren peipon ruokavalio perustuu hyönteisiin, mutta aikuiset peipot syövät ensisijaisesti siemeniä.

Peipon laulu on hyvin voimakasta ja erittäin helposti tunnistettavaa. Koiraat käyttävät kolmen tyyppistä laulua, ja yleisesti peipoilla saattaa esiintyä myös murteita, jotka riippuvat elinalueesta.

5. Punarinta

Punarinta on Euroopassa hyvin yleinen pieni varpuslintu, jolla silläkin on kaunis lauluääni. Euroopan lisäksi punarintoja tavataan keskisessä Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Punarinnalla on musikaalinen ja melodinen pulppuileva ääni, joka muistuttaa satakielen ääntelyä.

Punarinta on 12-15 cm pitkä lintu, jolla on ruosteenpunainen naama ja rinta. Sen päälaki ja selkäpuoli ovat ruskeat ja sen siivessä on keltainen juova. Tämä lintu syö pääasiassa hyönteisiä, matoja ja hämähäkkejä. Se on aktiivinen päivisin ja näin tottunut ihmisiin.

Punarinnan pesä on tavallisesti maassa kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Naaras munii 4-6 munaa ja hautoo niitä kaksi viikkoa.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.