Mitä karppien ja lampikalojen kasvatus vaatii?
Suomessa karppien ja lampikalojen kasvatus on harrastuksena kohtalaisen harvinainen, mutta lämpimämmissä maissa monella takapihalla on pieni lampi, jossa elelee erilaisia kaloja. Kasvatetut kalat pärjäävät myös suomalaisissa lammissa, kunhan ne siirretään sisätiloihin sään viiletessä syksyllä.
Karppien kasvatuksen kerrotaan alkaneen muinaisessa Kiinassa jo 45 eaa., ja metodit ovat kehittyneet tähän päivään asti. Etenkin 1500- ja 1700-luvulla maanviljelijät tekivät paljon työtä selvittääkseen, millaisia ovat täydelliset tekniikat näiden kalojen kasvattamiseen
Saksalainen tutkija Stephan Ludwig Jacobi keksi 1700-luvulla tavan hedelmöittää taimenia keinotekoisesti, mutta metodi otettiin laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun puolivälissä
Mitä karppien ja lampikalojen kasvatus vaatii?
Optimaaliset elinolosuhteet
Karpeille ja muille lampikaloille tarkoitettu lampi kannattaa jättää kohtalaisen matalaksi, jotta vesi lämpenee kesällä nopeasti. Liian matala se kuitenkaan ei saa olla, jotta vesi ei kuumene liikaa liian nopeasti. Paikasta riippuen syvyys voi olla noin 1-1,5 metriä.
Lammen koko riippuu pitkälti siitä, mihin tarkoitukseen kaloja kasvatetaan ja montako kalaa lammessa elää. Jos tarkoitus on pitää muutamia kaloja lemmikkinä, alle sadan neliön lampi on riittävä, mutta jos kaloja kasvatetaan suuria määriä myytäväksi, täytyy vesialtaan olla huomattavasti suurempi.
Lammen veden suhteen ei ole erityisen paljon kriteerejä. Luonnollisesti makean veden kalojen lammessa täytyy olla makeaa vettä. Monessa tapauksessa lammen vesi on peräisin luonnon vesistöistä, kuten puroista, ja tällöin vesi on tärkeää suodattaa, koska saastunut vesi voi sairastuttaa kalat. Karpit ovat tottuneet yllättäviin lämpötilavaihteluihin, mutta on tärkeä huomioida, että nämä kalat tarvitsevat vähemmän ruokaa lämpötilan laskiessa.
Karppien ja muiden lampikalojen lisääntyminen
Karppeja ja muita lampikaloja kasvatettaessa on myös otettava huomioon, että kaloilla on eri kehitysvaiheita. Ne lisääntyvät kutemalla, ja munasolut hedelmöittyvät ulkoisesti. Naaras munii alkukesästä veteen mätimunia, joiden päälle koiras laskee hedelmöittävää maitia. Joissain tapauksissa kutuvalmiit emot lypsetään ja hedelmöitetty mäti haudotaan suppiloissa. Alkukesän ollessa viileä, karpin kutuaika lykkääntyy, jolloin poikasten kasvukausi jää lyhyeksi.
Mädin kehittymisaika riippuu kalalajista. Karpin kohdalla mädistä kuoriutuu 5-6 millimetrin mittaisia poikasia 3-4 vuorokauden kuluttua hedelmöittymisestä. Suomessa lammissa kasvaneet karpit siirretään yleensä talveksi sisätiloihin. Etenkään ensimmäisenä kesänään pieniksi jääneet kalat eivät yleensä selviä kylmän talven yli kevyen rasvakerroksensa vuoksi.