Gorillat ovat maailman suurimpia kädellisiä

Tiesitkö, että ihmisen ja gorillan geenit eroavat toisistaan arvioiden mukaan vain viiden prosentin osalta? Tästäkin huolimatta lajiemme välillä on monia eroavaisuuksia. Yksi eroista on tietysti se, että gorilla kävelee neljällä jalalla, ja sen eturaajat ovat pidemmät kuin ihmisellä. Vaikka täysikasvuinen gorilla ja ihminen voivatkin olla saman pituisia, gorillat ovat huomattavasti painavampia jopa 200-250 kilon painollaan. Gorillan erottaa ihmisestä myös kasvojen rakenne, ja muitakin eroja tietysti on.

Gorilla eli lännengorilla

Gorilloiden suvussa tämä on siis kaikkein eniten tavattu tyyppi, ja sen yksilöitä on asiantuntijoiden mukaan maailmassa noin 100 000. Ne viettävät kaiken aikansa syöden ja leväten, ja ne valmistavat itselleen sängyn lehdistä, joita ne saavat puunoksista tai maasta. Urokset kuitenkin nukkuvat tavallisemmin pelkässä maassa kuin tällaisessa sängyssä.

Gorillaperheessä on usea jäsen: dominoiva uros (joka on helppo huomata suuren koonsa sekä selässä olevan harmaan sävyn ansiosta), jopa kaksi uroksen hallitsemaa urosta sekä useita naaraita poikasten kanssa. Gorilloiden alueen koko vaihtelee väliillä 200-5 000 hehtaaria, mutta niille ei ole itse asiassa mikään ongelma jakaa alueitaan toisten ryhmien kanssa.

Urokset saavuttavat sukukypsyyden 12 vuoden iässä ja naaraat taas kahdeksan vuoden iässä. Naarailla on 28 päivän mittainen kuukautiskierto, ja ne saavat vain yhden poikasen raskautensa tuloksena. Raskaus on gorillalla noin viiden vuoden välein. Naaraiden raskaus voi kestää kahdeksaan kuukauteen asti, ja poikaset painavat synnyttyään noin kaksi kiloa.

Mitä tulee Gorilla gorilla -lajien välisiin eroihin, läntinen tasankomaagorilla elää erilaisilla alueilla kuin Gorilla gorilla diehli. Ensimmäinen näistä asustaa metsissä ja tasangoilla sellaisella alueella, johon sisältyvät Kamerun, Angola, Kongo, Gabon ja Päiväntasaajan Guinean tasavalta. Jälkimmäinen taas elää trooppisissa viidakoissa Nigerian ja Kamerunin alueilla, ja nämä gorillat ovat toisenlaisia kuin läntinen tasankomaagorilla siinä, että niiden kallon muoto sekä hampaiden koko on eri. Kaikista gorilloista tämä on kaikkein uhanalaisin laji, sillä niitä on luonnossa elävinä vain noin 300 yksilöä. Nämä gorillat ovat hyvin ujoja, ja ne pakenevat heti kun lähistöllä on jokin pienikin vaara tai eläin havaitsee ihmisen läsnäolon.

Idängorilla

Tämä on siis toinen gorilloiden suvun päätyypeistä, ja Gorilla beringei on suurin lajeista. Kuten aiemmin sanottu, sekin jakautuu kahteen alalajiin, jotoka ovat vuorigorilla (joita on jäljellä vain noin 700 yksilöä) sekä itäinen tasankomaagorilla. Jälkimmäinen on on näistä yleisempi – niitä on luonnossa noin 16 000 yksilöä.

Vuorigorilla asustaa Afrikan keskiosissa seuraavissa paikoissa: Volcanoesin, Mgahingan ja Virungan kansallispuistot. Sitä elää myös Ruandassa, Kongossa ja Ugandassa. Sodat, metsästys, eläimen luontaisen elinympäristön hävittäminen sekä ihmisiltä levinneet sairaudet ovat suurimmat uhat tämän lajin elinvoimaisuudelle. Tällä hetkellä laji on hyvin kriittisesti sukupuuton vaarassa.

Vuorigorilla voidaan erottaa muista lajeista tarkastelemalla sen karvaa, joka on pidempi ja tummempi kuin muilla. Tämä johtuu siitä, että se on sopeutunut elinalueille, joilla lämpötila voi pudota nollaan asti. Jokaisella gorillalla on erilainen nenä kuin toisella, ja urokset ovat pidempiä ja painavampia kuin naaraat

Sen sijaan itäinen tasankomaagorilla voidaan tunnistaa siitä, että sillä on leveämpi ylävartalo ja lisäksi sen leuka on selkeämmin eteenpäin työntyvä ja hampaat pidemmät. Uroksilla on myös harmaata sävyä selässään, kun ne ovat tulleet sukukypsään ikään.

Nämä gorillat ovat kasvinsyöjiä, jotka pystyvät yhdessä päivässä syömään kaikki tietyn puun lehdet. Lisäksi ne syvät siemeniä, hedelmiä, bambua ja joskus myös hyönteisiä. Itäinen tasankomaagorilla on rauhallinen, sosiaalinen ja jopa 30 yksilön ryhmissä elävä olento, ja tämän lajin ryhmissä on aina dominoiva uros ja useita naaraita.

Raskaus kestää naaraspuolisilla gorilloilla 8,5 kuukautta, ja naaraat voivat saada vain yhden poikasen raskautensa tuloksena. Poikanen ryömii yhdeksän kuukauden iässä, juo rintamaitoa ensimmäisen elinvuotensa ajan ja kävelee 1,5 vuoden iässä. Kuten voit siis huomata, gorilloiden poikasten kehitys on itse asiassa hyvin samanlaista kuin ihmisen vauvalla!