Galápagossaarten eläimet

Ecuadorin länsipuolella sijaitsevat Galápagossaaret ovat monin tavoin ainutlaatuinen paikka ja monen luontomatkailijan haavekohde. Sen lisäksi, että näiden vulkaanisten saarten luonto on kaunis, monet Galápagossaarten eläimet ovat endeemisiä eli niitä tavataan vain tällä suppealla maantieteellisellä alueella. Galápagossaaret ovat UNESCOn uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalla, eikä ole vaikea ymmärtää, miksi näin on.

Galápagossaaret

Galápagossaaret on Ecuadorille kuuluva saaristo Tyynessämeressä. Tämä 900 kilometrin päässä Ecuadorista sijaitseva, noin 8 010 neliökilometrin laajuinen saaristo on levittäytynyt 59 500 neliökilometrin laajuiselle merialueelle. Siihen kuuluu 13 yli 10 neliökilometrin ja 19 yli neliökilometrin kokoista saarta sekä suuri määrä luotoja ja kareja. Kaikkiaan ryhmittymään kuuluu 234 saarta, joista suurin on Isabela.

Galápagossaaret ovat asiantuntijoiden arvioiden mukaan muodostuneet 3-6 miljoonaa vuotta sitten ja ne ovat vielä tänäkin päivänä vulkaanisesti aktiivisia. Saarten maasto on jyrkkärinteistä, ja monet saarista ovat tulivuoren huippuja. Parhaiten Galápagossaaret tunnetaan monipuolisesta eläimistöstään ja eläimistä, joita ei näiden saarten lisäksi elä missään muualla maapallolla. Saarten luonto on korkean kotoperäisyysasteen vuoksi hyvin herkkä, ja vieraslajien leviäminen on sille suuri uhka.

Galápagossaarten eläimet

Nisäkkäät

Eristäytyneen sijaintinsa vuoksi Galápagossaarten nisäkäslajisto on suppea. Tällä hetkellä saarilla elää sen alkuperäisistä nisäkäslajeista enää kolme rottalajia, kaksi punalepakkolajia, kalifornianmerileijonan kotoperäinen alalaji sekä galapagosinmerikarhu. Tämän lisäksi ihmiset ovat tuoneet saarille kissoja, koiria ja vuohia. Galápagossaarten vesissä viihtyy valaita ja delfiinejä.

Kilpikonnat

Puhuttaessa Galápagossaarista, monelle tulevat ensimmäisenä mieleen kilpikonnat. Artikkelin pääkuvassakin esiintyvä galápagoksenjättiläiskilpikonna on neljäntoista maakilpikonnien heimoon kuuluvan kilpikonnalajin muodostama lajikompleksi, jota tavataan ainoastaan Galápagossaarilla. Tähän lajikompleksiin kuuluvat maailman suurimmat maakilpikonnat, jotka ovat myös yksiä maailman pitkäikäisimmistä eläinlajeista. Kaksi galápagoksenjättiläiskilpikonnalajeista on kuollut sukupuuttoon.

Matelijat

Galápagossaarilla elää 23 matelijalajia, joista jopa 21 on kotoperäisiä. Jo aiemmin mainittujen kilpikonnien lisäksi lajeihin kuuluu muun muassa gekkoja, leguaaneja, käärmeitä ja merileguaani. Näistä viimeinen on hyvä esimerkki Galápagossaarten ainutlaatuisesta eläimistöstä.

Merileguaani on yksi Galápagossaarten kotoperäisistä lajeista, ja vaikka se elää muiden liskojen tapaan maalla, se on ainoana liskona sopeutunut hankkimaan ravintonsa merestä. Kuitenkin vain suurimmat yksilöt sukeltavat merestä ruokaa, ja näiden liskojen pääasiallista ravintoa onkin laskuveden mukana rannalle kulkeutunut levä. Ruokavalionsa vuoksi merileguaanit saavat liikaa suolaa, jota ne poistavat kiteiden muodossa nenärauhastensa kautta. Täysikasvuinen merileguaaniuros on keskimäärin 1,3 metrin pituinen ja 1,5 kilon painoinen, mutta näiden liskojen tiedetään kasvaneen jopa 1,75 metrin pituuteen. Kun merileguaani ei etsi ruokaa, sen käytös on hyvin samankaltaista kuin muiden liskojen ja leguaanien.

Kalat

Galápagossaarten lajistoon kuuluu 306 kalalajia, joista kaikki ovat merikaloja. Tästäkin huolimatta kuutta näistä lajeista on tavattu myös saarten makeissa vesissä. Alueella elää myös monia hai- ja rauskulajeja, luukaloja, huulikaloja, luikeroita sekä papukaijakaloja.

Linnut

Galápagossaarilla elää noin 60 vakituista lintulajia, minkä lisäksi alueella tavataan säännöllisesti yli 80 muuttolintulajia. Näistä lajeista kotoperäisiä on noin puolet. Galápagossaarten kotoperäisiin merilintulajeihin kuuluvat galapagosinpingviini, galapagosinalbatrossi, galapagosinmerimetso, yölokki ja maailman harvinaisin lokkilintu laavalokki. Saariston ainoa kotoperäinen rantalintu on galapagosinkyyryhaikara.

Maalintulajeja Galápagossaarilla elää 29, joista tunnetuin on darwininsirkut, joita elää saarilla noin 15 lajia. Muita Galápagossaarten kotoperäisiä lintuja ovat neljä matkijalajia, galapagosinkyyhky, galapagosinhiirihaukka, galapagosinrääkkä, etelänsinipääsky sekä tornipöllön ja suopöllön alalajit.

Galapagosinpingviini on maailman pohjoisin pingviinilaji ja ainoa päiväntasaajan pohjoispuolella tavattava pingviinilaji. Täysikasvuinen galapagosinpingviini on vain noin puolen metrin pituinen. Tällä linnulla on pingviineille tunnusomainen tummanharmaa selkä ja vaalea vatsa. Sen pää on muuten musta, mutta sillä kulkee valkea juova silmien ympäri ja korva-aukkojen takaa leuan alle.

Selkärangattomat

Galápagossaarilla on tavattu yli 2 000 maaselkärangatonlajia, joista yli puolet on kotoperäisiä. Saarilla tiedetään elävän muun muassa yli 400 kovakuoriaislajia, 80 nivelkärsäislajia, 100 kärpäslajia, 60 pistiäislajia, yli 50 hämähäkkilajia sekä 2 skorpionilajia. Saarilla elää myös esimerkiksi mehiläisiä ja perhosia. Vesiselkärangattomista huomattavimpia ovat yli sata taskurapulajia, minkä lisäksi saarten rannoilla elää erakkorapuja ja viittoilijarapuista. Merta asuttavat muun muassa merisiilit, tursaat, meritähdet, merimakkarat, nilviäiset, merivuokot ja sienieläimet.