Eläinten erikoiset puolustusmekanismit

21.8.2019
Monilla eläimillä on hyvin erikoisia tapoja puolustautua vihollisilta, ja joissakin tapauksissa eläinten käytös muistuttaa ihmisen tapaa toimia. Tänään kerromme tällaisista omituisista, mutta kiehtovista käytösmuodoista.

Eläimillä on mitä erilaisempia ja erikoisempia keinoja puolustautua vihollisen hyökkäykseltä. Siinä missä jotkut eläimet pakenevat nopeasti paikalta, toiset piiloutuvat ja osa pyrkii sulautumaan ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti. Jotkut eläimet jopa näyttelevät kuollutta vaaran uhatessa.

Eläinten erikoiset puolustusmekanismit

Kuten tiedämme, luonto on hyvin viisas, ja jokaisella eläimellä on jokin erityinen kyky. Tarve selviytyä petoeläinten hyökkäyksiltä on kehittänyt joillekin eläimille hyvin yllättäviä keinoja itsensä suojelemiseksi. Seuraavat viisi eläintä pystyvät estämään monet hyökkäykset kätevien keinojen avulla, jotka huijaavat petoja tehokkaasti.

1. Opossumi

Artikkelin pääkuvassa esiintyvä pussirotta eli opossumi vaikuttaa surkealta ja elottomalta, mutta tosiasiassa eläin on vain puolustuskannalla. Tuntiessaan olonsa uhatuksi opossumi nimittäin esittää haavoittunutta tai kuollutta ja matkii kuolleen eläimen hajua. Kyseessä on tahdosta riippumaton reaktio, jossa eläin vetää huulensa sisään, paljastaa hampaansa, kuolaa ja erittää pahanhajuista eritettä peräaukon rauhasista. Eläimen sydämen syke ja hengitys hidastuvat, ja opossumi vaikuttaa sivusta seuraajan silmään kuolleelta.

2. Pallokala

Erikoisen näköiset pallokalat ovat saaneet nimensä tavastaan imeä pelästyessään itsensä täyteen vettä tai ilmaa, mikä saa eläimen pullistumaan palloksi. Pallokalan vatsa on hyvin joustava, ja kala pystyy kasvattamaan kokoaan moninkertaiseksi. Ilmalla täyttyminen on kuitenkin vaarallista, sillä etenkin pienten pallokalalajien on vaikea saada puhallettua ilmaa ulos, kun veden paine puristaa hengitysaukot kiinni.

Eläinten erikoiset puolustusmekanismit

Palloksi pullistumisen lisäksi pallokala puolustautuu petoeläimiltä piikeillä ja myrkyn avulla. Näissä eläimissä symbioottisesti elävät bakteerilajit tuottavat kalaan myrkyllistä tetrodotoksiinia.

3. Sisilisko

Sisilisko pystyy irrottamaan osan hännästään kokiessaan olevansa vaarassa. Jos saalistaja esimerkiksi tarraa kiinni liskon takaosasta, eläin irrottaa häntänsä ja pakenee paikalta. Joskus sisilisko hämää petoeläintä heiluttamalla häntäänsä ja irrottamalla sen sitten. Kun saalistajan huomio kiinnittyy häntään, sisilisko livahtaa karkuun.

Eläinten erikoiset puolustusmekanismit

Sisiliskon hännän irtoamisen mahdollistaa hännän kiinnityskohdassa selkänikamissa oleva niin kutsuttu murtumataso, jossa sidekudos on kiilautunut luiden väliin. Tämän lisäksi liskon lihakset ja verisuonet ovat sopeutuneet hännän irtoamiseen.

Ihmeellisintä prosessissa on se, että sisiliskolle kasvaa hitaasti uusi häntä – joskin se jää yleensä alkuperäistä pienemmäksi, eikä siinä ole selkänikamia.

4. Sähköankerias

Sähköankeriaalla on tehokas puolustusmekanismi

Kukapa haluaisi hyökätä sellaisen olennon kimppuun, joka pystyy antamaan saaliilleen jopa 650 voltin sähköiskun? Sähköankerias tuottaa sähköä erityisten sähköelinten avulla. Se paikantaa saaliinsa sähköimpulssien avulla ja tainnuttaa sen sähköiskulla, mutta käyttää sähköiskua myös puolustusmekanismina tuntiessaan olonsa uhatuksi.

5. Skunkki

Haisunäätä puolustautuu hajun avulla

Moni eläin puolustautuu äärimmäisen pahalta haisevaa ainetta erittämällä, ja erityisen tunnettu tästä kyvystä on skunkki eli haisunäätäTuntiessaan olonsa uhatuksi, haisunäätä ruiskuttaa anaalirauhasistaan pahanhajuista nestettä vaaraa kohti.