Delfiinien mielenkiintoinen käytös

Delfiinit on valaiden lahkoon kuuluva nisäkäsheimo. Nämä keskikokoiset valaat ovat levinneet kaikkiin maailman meriin, mutta eniten niitä elää trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Koska delfiinit ovat nisäkkäitä, niiden täytyy hengittää ilmaa ja happea ihmisen tavoin. Delfiinien mielenkiintoinen käytös on kiinnostanut ja ihastuttanut ihmisiä jo pitkään, eikä varmastikaan vähiten siksi, että näiden nisäkkäiden tiedetään olevan erittäin älykkäitä ja käyttäytyvän monissa tilanteissa ihmisten kaltaisesti.

Delfiinien mielenkiintoinen käytös

Delfiinit työskentelevät yhteisen päämäärän eteen

Delfiinit ovat sosiaalisia eläimiä, jotka luottavat ryhmän voimaan. Ne työskentelevät yhdessä ja hyötyvät toinen toisistaan, olipa kyse suunnistamisesta, ruoan etsimisestä tai toisista huolehtimisesta.

Delfiinit jakavat tietoa seuraaville sukupolville

Kun perheeseen syntyy uusia jäseniä, vanhemmat yksilöt opettavat niille saalistustekniikoita, riippumatta siitä, ovatko ne poikasen vanhempia vai eivät. Nuoria yksilöitä opetetaan myös käyttämään erilaisia merestä löytyviä työkaluja.

Delfiinit saalistavat laumassa

Joukossa sanotaan olevan voimaa, ja tämän ovat myös delfiinit oppineet. Lähes kaikki delfiinilajit saalistavat laumoissa, paimentaen saaliskalat tiheäksi parveksi, josta jokaisen yksilön on helppo aterioida vuorollaan. Delfiinit voivat myös ajaa kalaparven esimerkiksi matalikolle, jossa saalis on helppo saada kiinni. Eri delfiinilajien tiedetään toisinaan saalistavan yhdessä.

Delfiinit keskustelevat keskenään

Delfiinit käyttävät keskinäisessä viestinnässään naksuttelua ja erilaisia vihellysääniä. Delfiineillä tiedetään olevan yli tuhat erilaista vihellystä, joilla ne kommunikoivat keskenään, minkä lisäksi ne käyttävät toisistaan erottuvia naksautuksia kertoakseen esimerkiksi onnellisuudestaan, innostuksestaan tai stressistään. Delfiinit myös muuttavat ääntelyn voimakkuutta ja tiheyttä muodostaakseen yksittäisiä ääniä, niin sanottuja sanoja, joista muodostuu pidempiä lauseita.

Jokaisella delfiinillä on myös oma nimi. Jokaiselle yksilölle on olemassa oma vihellys, jonka tämä tunnistaa ja jota se käyttää koko elämänsä ajan. Delfiinit kutsuvat toisiaan näillä omilla vihellyksillään ja muistavat ne jopa vuosikymmenten erossa olon jälkeen.

Delfiinit hyödyntävät kaikuluotausta

Delfiinit käyttävät kaikuluotausta suunnistaessaan ja havainnoidessaan ympäristöään. Ne päästävät hyvin korkeita naksutusääniä ja kuuntelevat, kuinka äänet kimpoavat takaisin ympäristöstä. Tämän kaiun perusteella delfiini pystyy paitsi päättelemään sijaintinsa muuhun ympäristöön nähden, myös tunnistamaan, minkä kokoisia ja muotoisia kohteita sen lähellä on. Delfiinit hyödyntävät kaikuluotausta myös saalistaessaan.

Delfiinien äidinvaisto

Monet delfiinit hoitavat myös muita kuin omia poikasiaan. Jos poikanen jää orvoksi, toinen aikuinen yksilö voi ottaa sen hoidettavakseen. Tämä on mielenkiintoinen piirre, jota ei suinkaan esiinny kaikilla eläinlajeilla.

Delfiinit tekevät yhteistyötä muiden eläinten kanssa

Delfiinien tiedetään olevan toisinaan vuorovaikutuksessa myös muiden lajien edustajien kanssa, työskentelevän yhdessä näiden kanssa ravinnon eteen ja jopa yksinkertaisesti ystävystyvän näiden kanssa.

Delfiinit pitävät leikkimisestä

Kaiken ikäiset delfiinit nauttivat leikkimisestä, ja delfiinien tiedetään jopa toisinaan intoutuvan leikkimään ihmisten ja muiden eläinten kanssa. Tämä osoittaa, että delfiinit tarvitsevat muutakin kuin uimista elääkseen aktiivista ja onnellista elämää.

Delfiinit nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan

Delfiini nukkuu yöaikaan lähellä vedenpintaa. Se pysyy nukkuessaan paikoillaan ja käy pinnalla hengittämässä parin minuutin välein. Myös unen aikana delfiinin toinen aivopuolisko pysyy aktiivisena, eli se nukkuu vain toisella aivopuoliskollaan. Hereillä oleva aivopuolisko vastaa hengityksen tarkkailusta, jotta delfiini nousee pinnalle hengittämään aina tarvittaessa.